HELSINGINYLIOPISTO IELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF HELSINKI
HE
^UJUOPISTON
Kl ELI PERI AATTEET
LINJAUKSISTA KAYTANTOON -KOHTITOIMIVAA MONIKIELISYYTTÄ
HELSINGFORS UNIVERSITETS SPRÄKPRINCIPER
FRAN RIKTLINJER TILL FUNGERANDE FLERSPRÄKIGHET
LANGUAGE POLICY F THE UNIVERSITY
F HELSINKI
FROM GUIDELINES TO PRACTICE: TOWARDS FUNCTIONAL MULTILINGUALISM
HELSINGIN
YLIOPISTON
KIELIPERIAATTEET
LINJAUKSISTA KÄYTÄNTÖÖN -KOHTITOIMIVAA MONIKIELISYYTTA
Rehtorin päätös 25.9.2014
ISBN 978-952-10-9212-1 (nid.) ISBN 978-952-10-9213-8 (pdf)
ISSN 1795-5424 (nid.) ISSN 1795-553X (pdf)
Unigrafia Helsinki 2014
SISÄLTÖ
I KIELIPERIAATTEET 5
1. Kieliperiaatteiden lähtökohdat 5
2. Kieliperiaatteiden tavoitteet 6
3. Kielten asema yliopistossa 6
3.1. Yliopisto ja kansalliskielet suomi ja ruotsi 6
3.2. Yliopiston kansainvälisyys 6
4. Kielet yliopiston opetuksessa 7
4.1. Kielten käyttö opetuksessa ja ohjauksessa 7
4.2. Kieli- ja viestintätaitojen opetus 8
5. Kielet yliopiston tutkimuksessa 9
6. Kielet ja yliopiston yhteiskunnallinen vuorovaikutus 9
7. Yliopiston palvelujen tarjoaminen eri kielillä 10
II KIELIPERIAATTEIDEN TOTEUTUS JA SEURANTA 11
1. Opetus ja opiskelu 11
2. Tutkimus 12
3. Kielet yliopiston arjessa ja palveluissa 13
4. Henkilöstön kielitaito 14
5. Viestintä ja yhteiskunnallinen vuorovaikutus 15
6. Seuranta 16
LIITE: Säädökset ja käsitteitä 17
HELSINGFORS UNIVERSITETS SPRÄKPRINCIPER 21 LANGUAGE POLICY OF THE UNIVERSITY OF HELSINKI 43
I Kl ELI PERI AATTEET
1. Kieliperiaatteiden lahtokohdat
Kielet ovat yliopistoyhteison voimavaroja.
• Yliopistossa kaksi-ja monikielisyys ja kansainvalisyys ovat jokaiselle rikkaus.
Yliopisto edistaa opiskelijoiden ja henkiloston kielellista osaamista. Kielitaito on edellytys kansainvalisen tieteen tekemiselle seka tie kulttuurien ymmarta-miseen ja valine tehda omaa kulttuuria tunnetuksi. Monikielisyys ja oman ja muiden kulttuureiden tuntemus edistavat luovaa ajattelua ja yhteisollisyytta.
Sivistysyliopisto kantaa vastuuta kansalliskielista.
• Helsingin yliopisto kantaa erityista vastuuta kansallisesta kulttuurista ja kansalliskielten (suomi ja ruotsi) asemasta tieteen kielina.
Kielivalinnoillaan Helsingin yliopisto vahvistaa kansalliskielten kehitysta tieteen ja akateemisen koulutuksen kielina seka yhteiskunnallisen vuorovaiku-tuksen valineina. Yliopiston vastuulla on, etta tutkimus palvelee yhteiskuntaa ja etta uusi tieto tulee osaksi kaikille kuuluvaa yleissivistysta ja kulttuuria. Kielivalinnoillaan ja -linjauksillaan Helsingin yliopisto tukee myos valmistuvien kandidaattien, maisterien ja tohtorien kilpailukykya kotimaisilla ja kansainva-lisilla-tyomarkkinoilla.
Tutkimusyliopisto kantaa vastuun kansainvalisyydestaan.
• Yliopiston toimintaymparisto on kansainvalinen ja yliopisto on houkutteleva ulkomaisille opiskelijoille, opettajille ja tutkijoille.
Englannin kielesta on muodostunut akateeminen lingua franca kansainva-lisena yliopistona Helsingin yliopisto on mukana tassa kehityksessa. Yliopisto edistaa sujuvaa viestintaa ja vuorovaikutusta eri kielitaustoista tulevien kes-ken, joille englanti on yhteinen kieli. Lisaksi yliopisto nakee, etta myos muiden vieraiden kielten osaaminen ja kayttaminen on arvokasta. Yliopisto yhdistaa kansainvalisyyden ja vastuun maan kansalliskielista.
5
2. Kieliperiaatteiden tavoitteet
Määrittelemällä toimintansa kieliperiaatteet yliopisto
• varmistaa, että yliopiston tutkimuksessa, opetuksessa, hallinnossa, palve-luissa ja viestinnässä käytettävä kieli ja viestintä on tarkoituksenmukaista ja ymmärrettävää; kielenkäyttö heijastaa yliopiston toimintojen korkeaa laatua
• nostaa kielitietoisuutta: rakentaa toimivaa kaksikielisyyttä, korostaa moni-kielisyyttä vahvuutena ja rohkaisee käyttämään eri kieliä rinnakkain
• vastaa kansainvälistymisen haasteisiin
• turvaa kansalliskielten aseman tieteestä kommunikoinnin j a opetuksen kielinä
• tukee ja vahvistaa yliopiston virallisen kaksikielisyyden toteutumista
• linjaa eri kielillä tapahtuvat opetuksen ja tutkimuksen pelisäännöt.
3. Kielten asema yliopistossa
3.1. Yliopisto ja kansalliskielet suomi ja ruotsi
Heisingin yliopisto ylläpitää ja kehittää aktiivista ja toimivaa kaksikielisyyttä. Koska yliopisto on virallisesti kaksikielisen yhteiskunnan akateeminen lippu-laiva, on sen oman kaksikielisyyden oltava elävää ja toimivaa. Ruotsinkielinen koulutus vastaa kaksikielisen yhteiskunnan, työelämän ja lainsäädännön aset-tamia vaatimuksia.
Tieteellisen termistön jatkuva kehitystyö kansalliskielillä on tärkeää, jotta tie-teellinen tieto olisi kaikkien suomalaisten käytettävissä. Heisingin yliopisto tie-dostaa erityisasemansa erityisesti suomen kielen kehittymisessä akateemisena kielenä.
3.2. Yliopiston kansainvälisyys
Opetuksen ja tutkimuksen kansainvälisyys edellyttää aktiivista toimintaa vie-railla kielillä. Yliopisto rekrytoi kansainvälisiä opiskelijoita, joilla on yliopiston määrittelemä suomen, ruotsin tai englannin kielen taito. Myös henkilöstö on taustaltaan ja taidoiltaan yhä kansainvälisempää, mikä on yliopiston voi-mavara.
6
3.2.1. Englannin kieli ja sen asema
• Englanninkielisen koulutuksen järjestäminen tukee yliopiston koulutuksellisia päämääriä eikä ole ristiriidassa kansalliskielten aseman kehittämisen kanssa.
• Englanninkielisen opetuksen lisääminen j a kehittäminen ovat osa kansain-välisen oppimisympäristön luomista. Se edistää erilaisten arvojen, maail-mankatsomusten ja argumentointiperinteiden läsnäoloa opetustilanteissa. Kulttuurinen ulottuvuus ja kulttuurienvälinen vuorovaikutus tuodaan mu-kaan opetukseen, ohjaukseen ja palveluihin.
• Henkilö, jolla ei ole suomen tai ruotsin kielen taitoa, voi toimia Heisingin yliopistossa niissä tehtävissä, joissa tämä on tarkoituksenmukaista. Tällöin häneltä yleensä edellytetään englannin kielen taitoa.
3.2.2. Muiden vieraiden kielten asema
• Globaalin kehityksen ja Euroopan integroitumisen myötä akateemisessa yhteisössä ja suomalaisessa yhteiskunnassa tarvitaan myös muiden vieraiden kielten taitajia. Pohjoismaisten kielten asema on tärkeä erityisesti pohjois-maiden välisen liikkuvuuden ja yhteistyön näkökulmasta.
• Opiskelij oiden, tutkij oiden j a henkilökunnan monikielisyyttä hyödynnetään yliopiston kansainvälisyyden kehittämisessä.
4. Kielet yliopiston opetuksessa
4.1. Kielten käyttö opetuksessa ja ohjauksessa
• Yliopiston opetus on monikielistä siten, että tarjolla on opetusta suomeksi ja ruotsiksi sekä englanniksi.
• Yliopisto kehittää kielten joustavaa käyttöä eri tilanteissa. Monikielisiä opetustilanteita käytetään hyväksi elävän sosiaalisen ja kielellisen vuoro-vaikutuksen aikaansaamiseksi. Lähtökohtana on, että suomenkieliset ym-märtävät ruotsia ja ruotsinkieliset suomea ja kaikki englantia, vaikka eivät aina puhukaan ko. kieliä sujuvasti. Monissa tilanteissa voidaan käyttää näitä kieliä rinnakkain.
7
• Kaksikielisyyttä on myös se, että opetuskieli voi olla eri kuin suorituskieli. Opiskelija voi esimerkiksi saada opetusta ruotsin kielellä tai englannin kie-lellä, mutta hän suorittaa opintojaksoon kuuluvat tehtävät ja kuulustelut suomeksi.
• Yliopisto kiinnittää erityistä huomiota opinnoissa, opinnäytteissä ja opetuk-sessa käytettävien suomen, ruotsin ja englannin kielten laatuun.
• Englanninkielisen opetuksen j a siihen osallistuvien kotimaisten opiskelij oi-den oppimistavoitteiden määrittelyssä varmistetaan, että keskeinen käsit-teistö tulee opiskelijoille tutuksi myös jommallakummalla kansalliskielellä.
• Yliopistossa on käytössä kaksikielisen tutkinnon konsepti, j oka tarkoittaa, että kummallakin tutkintokielellä on suoritettu vähintään kolmasosa tutkinnon sisällöstä. Tutkinnon osaamistavoitteisiin on asetettu kielitaidon tietty taso toisessa tutkintokielessä.
• Avoin yliopisto-opetus ja täydennyskoulutus toteuttavat yliopiston kielipe-riaatteita, vaikka joissain kohdissa on tarpeen soveltaa niitä koulutuksen kohderyhmien ja koulutustehtävänsä erityispiirteiden mukaisesti.
4.2. Kieli- ja viestintätaitojen opetus
• Laadukas oppiminen edellyttää viestintä- ja vuorovaikutustaidon kehittämis-tä rinnakkain äidinkielellä ja alan kannalta keskeisillä muilla kielillä. Kaik-kiin yliopistossa suoritettaviin alempiin korkeakoulututkintoihin vaaditaan tietyt viestintä-ja kieliopinnot (vähintään 10 op), jotka sisältävät äidinkielen puhe-ja kirjoitusviestinnän, toisen kotimaisen kielen ja yhden tai useamman vieraan kielen opinnot.
• Yliopisto tarjoaa monipuolisesti eri kielten opetusta sekä akateemisiin että työelämän tarpeisiin ottaen huomioon myös niiden opiskelij oiden erityis-tarpeet, jotka eivät osaa kansalliskieliä.
• Yliopisto kouluttaa aidosti monikielisiä asiantuntijoita, jotka käytännön tilanteissa pystyvät vaivatta siirtymään kielestä toiseen. Kaksikielisen tutkinnon -konseptissa toisen kielen taitotaso on määritelty ja opiskeluun saa tarvittaessa kielitukea.
8
5. Kielet yliopiston tutkimuksessa
• Kieli on tieteen keskeinen väline. Laajat kieli- ja viestintätaidot ovat osa tut-kijan pätevyyttä.
• Vaikka yliopisto tunnustaa englannin kielen hallitsevan aseman usealla tie-teenalalla, se edistää myös kansalliskielten säilymistä ja tulevaisuutta elävinä ja täysipainoisina tieteen kielinä.
6. Kielet ja yliopiston yhteiskunnallinen vuorovaikutus
• Yliopisto vastaa siitä, että tutkimus palvelee yhteiskuntaa ja että uusi tieto tulee kaikkien saataville monipuolisesti erilaisia viestintäkanavia käyttäen. Siksi yliopisto kannustaa tutkijoita julkaisemaan ja levittämään asiantunti-jatietoa myös kotimaisilla kielillä sekä perinteisiä tutkimusjulkaisukanavia laajemmin esimerkiksi audiovisuaalisessa ja sosiaalisessa mediassa.
• Yhteiskunnallinen vuorovaikutustehtävä edellyttää, että yliopisto toteuttaa viestintänsä kielellisesti kulloisenkin kohderyhmän ja tilanteen huomioon ottavalla tavalla. Kansainvälisessä yhteiskunnallisessa vuorovaikutuksessa käytetään tilanteeseen sopivaa kieltä.
• Eri alojen kotimaisen termistön luominen ja ylläpitäminen on yliopiston vuorovaikutustehtävän keskeinen osa.
• Vuorovaikutuksessaan muun yhteiskunnan kanssa yliopisto kannustaa työn-antajia suhtautumaan entistä vastaanottavaisemmin monikulttuurisiin, kie-lelliseltä taustaltaan erilaisiin ja monikielisiin henkilöihin.
• Yliopiston alumnitoiminnassa sovelletaan kieliperiaatteita eri yksiköiden käytännön tarpeiden mukaisesti. Koko yliopiston keskitetty alumnitoiminta on kaksikielistä (suomi ja ruotsi) ja soveltuvin osin myös englanninkielistä.
9
7. Yliopiston palvelujen tarjoaminen eri kielillä
• Palveluiden tuottajat kehittävät asiakkaiden ja henkilökunnan tarvitsemia ruotsin-ja englanninkielisiä palveluja. Ruotsinkielisten opiskelijoiden tuki-palvelut turvataan.
• Yksiköt, jotka vastaavat jonkin alan ruotsinkielisestä koulutuksesta, varmis-tavat, että myös hallinnossa on riittävästi ruotsin kielen taitoista henkilöstöä.
• Kansainvälisten opiskelijoiden, opettajien ja tutkijoiden palvelut kehitetään lähtökohtana asiakkaan tarpeet ja palvelujen tarkoituksenmukaisuus.
• Opiskelijoilla on oikeus omassa asiassaan käyttää suomea tai ruotsia ja saada kirjalliset asiakirjat, päätökset ja vastaukset, valmiitlomakkeet, tenttikysymyk-set ja valintakokeet sekä hakija- ja opintoneuvontaa suomeksi tai ruotsiksi.
• Keskeinen, pysyväisluonteinen sekä henkilöstön että opiskelij oiden oikeustur-vaan liittyvä tiedotusmateriaali laaditaan suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.
10
II KIELIPERIAATTEIDEN TOTEUTUS JA SEURANTA
I.Opetusja opiskelu
• Yliopisto järjestää äidinkielen (suomi ja ruotsi) puhe- ja kirjoitusviestinnän opetusta siten, että opiskelijan äidinkielen viestintäosaaminen kehittyy koko tutkinto-opiskelun ajan.
• Kun yliopisto rekrytoi kansainvälisiä opiskelijoita, tarvittava kielitaitotaso englannin, suomen tai ruotsin kielessä määritellään tiedekunnan valintakri-teereiden yhteydessä. Tiedekunta tekee päätöksensä yliopiston uusien opis-kelijoiden yleisten valintalinjausten puitteissa.
• Tutkintoihin vaaditut viestintä-ja kieliopinnot sijoitetaan mallilukujärjestyk-sissä opintojen alkuvaiheeseen. HOPS-ohjauksessa kiinnitetään huomiota opiskelijan kieli- ja viestintätaitojen kehittymiseen opintojen aikana. Mo-nikielisyyden hyödyt tuodaan esiin ja opiskelijaa valmennetaan siihen, että opetus-ja suorituskieli voi olla jokin muu kuin opiskelijan äidinkieli.
• Tiedekunnat lisäävät suomen- ja ruotsinkielisen opetuksen yhteistyötä ja hyödyntävät Kielikeskuksen osaamista kieli-ja viestintäopintojen integroi-miseksi substanssiopetukseen.
• Pohjoismaisia yhteistyökumppanuuksia hyödynnetään opetustarjontaa ke-hitettäessä.
• Tiedekunnat kirjaavat toimintakäsikirjaansa, miten opiskelijoiden oikeus saa-da tenttikysymyksensä haluamallaan kielellä, suomeksi tai ruotsiksi, käytän-nössä toimii. Tenttikysymysten käännösten laadun ja luotettavan toimituksen varmistamiseksi yliopiston Kielikeskuksen Kielipalvelut-yksikköön luodaan keskitetty palvelu, josta tiedekunta voi tarvittaessa hankkia käännöstyöt.
• Englannin kielellä opettaville opettajille ja englanninkielisissä ohjelmissa opiskeleville opiskelijoille tarjotaan kielellistä ja viestinnällistä tukea, jonka tarkoituksena on lisätä valmiuksia toimia englanniksi monikulttuurisessa akateemisessa ympäristössä.
Ii
• Kielikeskus ja Yliopistopedagoginen tutkimus- ja kehittämisyksikkö (YTY) integroivat muulla kuin äidinkielellään opettavientukea YTYn jäijestämään pedagogiseen henkilöstökoulutukseen.
• Opiskelijarekisteriin merkitään suorituskieli ja sen perusteella seurataan eri kielillä suoritettujen opintopisteiden määrää. Kaksikielisessä tutkintokon-septissa opetuskieli ja suorituskieli ovat pääsääntöisesti samat.
• Ulkomaalaisille tutkinto-opiskelijoille tariotaan sellaisia suomen ja ruotsin kielen opintoja, jotka helpottavat heidän työllistymistään koulutustaan vas-taaviin tehtäviin myös Suomessa. Opetustarionnan järiestämiseksi yliopisto on mukana pääkaupunkiseudun eri toimijoiden välisessä yhteistyössä.
2. Tutkimus
• Tutkijoita kannustetaan kirioittamaan lyhyt yleistajuinen kuvaus englannin-kielisistä ja muun kielisistä tutkimusjulkaisuistaan suomeksi tai ruotsiksi Tu-hat-tutkimustietojäriestelmään. Tutkijoita kannustetaan myös kirioittamaan lyhyt englanninkielinen yleistajuinen kuvaus kaikista tutkimusjulkaisuistaan. Vähimmäisvaatimus onlisätäTuhat-tutkimustietojäriestelmään avainsanat suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.
• Heisingin yliopisto ottaa kokonaisvastuun Tieteen termipankki -hank-keesta, jota yliopisto nyt koordinoi määräaikaisesti. Näin yliopisto toimii kansainvälisenä ja kansallisena edelläkävijänä ja luo perustan rinnakkais-kielisyyden kehittämiselle ja levittämiselle. Terminologiatyö voi olla osa opetus- ja tutkimushenkilöstön 1600 tunnin kokonaistyöaikaa ja tohto-riopiskelijan opintoja.
• Yliopisto varmistaa Kielikeskuksen Kielipalvelut-yksikölle riittävät resurssit sekä julkaisuiden että tutkimushakemusten kielen tarkastamiseen eri kielillä. Hakemuksia kehitetään yhteistyössä tutkimusrahoituksen asiantuntijoiden ja Kielipalvelujen kielentarkistajien kanssa.
12
3. Kielet yliopiston arjessa ja palveluissa
• Yksiköissä ja erilaisissa työtilanteissa sovitaan sekä yleisesti että tilannekoh-taisesti, että suomen, ruotsin tai englannin kieltä voi käyttää rinnakkain aina, kun se on mahdollista. Yksiköissä myös keskustellaan yliopiston kieliperi-aatteista ja niiden yksikkökohtaisista sovelluksista sopivissa tilaisuuksissa ja tilanteissa.
• Yksiköiden vastuuhenkilöt ottavat kielikysymykset esille niin, että kaikki yh-teisön jäsenet tuntevat yksikössä noudatettavat kielikäytännöt ja viestinnän periaatteet.
• Yliopistoon perustetaan "kielijoukot". Yksiköt, jotka haluavat pohtia ja päät-tää kielten käytöstä eri tilanteissa voivat kutsua joukot työstämään asiaa yhdessä yksikön toimijoiden kanssa. Kielijoukkoihin värvätään kielenkäytön ja kielten ja vuorovaikutuksen oppimisen asiantuntijoita yliopiston eri yksi-köistä (Kielikeskus, kielten laitokset, kulttuurienvälisen vuorovaikutuksen ja puheviestinnän asiantuntijat jne.). Toimintaa kehittää ja koordinoi Kieli-keskuksen Kielipalvelut-yksikkö. Joukkojen tehtävänä on:
> työstää kielikysymyksiä yhdessä yksikön kanssa
> tarjota esimerkkejäja malleja hyviksi käytänteiksi
> antaa kehittämisehdotuksia kielellisen toiminnan kehittämiseksi
> tukea toimien onnistumisen seurantaa.
• Keskushallinto laatii ohjeistuksen siitä, miten sovitaan kielten käytöstä viral-lisissa yhteyksissä ja silloin, kun tehdään päätöksiä kokouksissa, työryhmissä tai muissa vastaavissa toimielimissä.
• Keskushallinto julkaisee hyvät käytännöt -esimerkkejä siitä, miten moni-kielinen viestintä toimii yksiköiden arjessa ja miten sitä voidaan opetella. Niiden avulla tuodaan esille joustavia kielenkäyttö-ja viestintämalleja elävistä tilanteista.
• Keskushallinnon koulutus-ja kehittämisyksikkö ottaa kieliä ja vuorovaikutus-ta koskevat teemat osaksi yliopiston järjestämää esimies-ja johtamiskoulu-tusta sekä uusille työntekijöille järjestettäviin tilaisuuksiin ja materiaaleihin.
• Palveluj a tuotetaan eri kielillä asiakkaiden tarpeiden mukaisesti. Yliopiston henkilöstölle ja opiskelijoille palveluja tuottavia ulkopuolisia palveluntarjoajia informoidaan yliopiston kieliperiaatteista. Palveluista sovittaessa huolehdi-taan, että palvelua on saatavana suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.
13
• Tukipalveluissa, kuten Helpdesk, opinto-ohjaus, opiskelijaneuvonta, huoleh-ditaan, että palvelua on tarjolla molemmilla kotimaisilla kielillä ja englannik-si. Flamman toimintakäsikirjasivuilla on selkeät kuvaukset, miten vastuut ja palveluiden saaminen on järjestetty.
• Yksiköt ottavat kaikessa toiminnassaan huomioon yliopiston monikielisyy-den. Kaikista laajoista kääntämistä vaativista projekteista ollaan jo suunnit-teluvaiheessa yhteydessä Kielikeskuksen Kielipalvelut-yksikköön. Yliopisto varmistaa Kielipalveluille riittävät resurssit käännöksiin.
Yliopiston johtosääntö 20§: "... Hallintoelimenjäsenellä on oikeus hal-lintoelimen kokouksissa käyttää suomen tai ruotsin kieltä. Kokouksissa voidaan käyttää myös muuta kieltä, jos vieraan kielen käyttäminen on erityisestä syystä tarkoituksenmukaista."
4. Henkilöstön kielitaito
• Kehityskeskusteluissa ja yksiköiden osaamiskartoituksissa nostetaan esiin tehtäviin liittyvät kieli- ja viestintäosaamiset.
• Rekrytoitaessa uutta henkilökuntaa määritellään vaadittu taitotaso tehtävä-kohtaisesti. Työtehtävässä vaadittavat kieli- ja viestintätaidot todennetaan työhönoton yhteydessä todistuksin ja/tai haastatteluin. Tätä varten määritellään vastuutahot yksiköissä.
• Opetushenkilökunta kehittää kieli- ja viestintätaitojaan, jotta opiskelijoilla on mahdollisuus saada opinnäytetöiden ohjausta ja muita neuvoja suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi.
• Ulkomaisten työntekijöiden sitoutumista kotimaisten kielten taidon hankkimi-seen kannustetaan. Suomen ja ruotsin kielten opiskelu sisällytetään työntekijän ja esimiehen sopimalla tavalla kieltä taitamattoman opettajan työsuunnitel-maan osana 1600 tunnin kokonaistyöaikaa tai muun työntekijän työaikaan. Näin varmistetaan, että muista työtehtävistä jää aikaa kielen opiskeluun.
• Kielikeskuksen Kielipalvelut-yksikkö tarjoaa tilauskoulutuksena sellaista suomen tai ruotsin kielen opetusta, Jossa kielen oppiminen tapahtuu työpai-kalla ja Jossa huomioidaan koko yhteisön osallistuminen kielen opetukseen
14
ja oppimiseen ja sitä myöten työntekijän integroitumiseen työyhteisöönsä ("kielijoukot").
• Suomen- ja ruotsinkielisten työntekijöiden toisen kotimaisen ja vieraiden kielten opiskelu ja vierailla kielillä opettaminen ja muu toiminta huomioidaan rekrytoinneissa ja työajan suunnittelussa.
YliopistonjohtosääntÖ52§:"... Opetus-jatutkimustehtäväänvalittavalta ulkomaalaiselta tai Suomen kansalaiselta, joka ei ole syntyperäinen, voidaan tarvittaessa edellyttää suomen tai ruotsin kielen kohtuullista oppimista tietyn ajan kuluessa. Tästä edellytyksestä mainitaan hakuil-moituksessa."
5. Viestintä ja yhteiskunnallinen vuorovaikutus
• Yliopiston tiedekuntien, laitosten, yksiköiden ja erillisten laitosten nimistö on suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Kun uusia yksikköjä perustetaan tai nimiä muutetaan, päätöksen valmistelija huolehtii siitä, että nimet vahvistetaan vähintään näillä kolmella kielellä. Myös nimikkeet ja oppiaineiden nimet vahvistetaan vastaavasti.
• Yliopiston strategiat ja muut keskeiset asiakirjat julkaistaan suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.
• Yliopiston keskeiset esitteet tehdään suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Muil-la kielillä tehtävistä esitteistä päätetään tapauskohtaisesti.
• Opasteet ja kyltit tehdään suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.
• Yliopistolla, tiedekunnilla ja laitoksilla sekä erillisillä laitoksilla on suomen-, ruotsin- ja englanninkieliset sisäiset ja ulkoiset verkkosivut. Verkkosivujen sisältö ja kattavuus voivat vaihdella eri kielten välillä. Kaikissa kieliversioissa on keskeiset yksikön toimintojen ajanmukaiset kuvaukset ja yhteystiedot, nun että ulkopuolinen saa vaivatta tarvitsemansa tiedot.
• Yliopisto tukee tutkijoiden tutkimustiedon tehokasta ja tarkoituksenmukaista esittämistä julkisissa puhe- ja viestintätilanteissa. Yliopisto tarjoaa kieli- ja viestintäkoulutusta sekä tutkijakouluissa että henkilöstökoulutuksena.
15
6. Seuranta
Kieliperiaatteiden toteutumista seuraavat opintoasiainneuvosto (ONE), tie-teellinen neuvosto (TINE) ja svenska verksamhetsnámnden. Kieliperiaatteita páivitetáán tarvittaessa seurannan ja saadun palautteen perusteella váhintáán joka toisen strategiakauden aikana.
Kieliperiaatteiden toimeenpano on osa yliopiston toiminnanohjausprosessia ja vuosittaista tavoitteiden toteutumisen seurantaa.
• Yliopiston opetuksen monikielisyyden toteutumista seurataan tarkastele-malla erikielisten opintosuoritusten máárien kehitystá.
• Yliopisto seuraa julkaisujen kieliá Tuhat-tutkimustietojárjestelmán avulla.
• Henkiloston osallistumista kielikoulutukseen seurataan osana yliopiston vuosiraportointiin kuuluvia koulutustilastoja.
• Osana seurantaa toteutetaan aihepiiriltáán ja otokseltaan rajattuja selvityksiá, joista pááttáá rehtori. Ehdotuksia aiheista voivat tehda ONE, TESTE ja svenska verksamhetsnámnden.
• Tiedekunnat ja laitokset raportoivat osana vuosiraportointiaan kieliperiaatteiden toteutumisesta.
• Yliopistossa tutkitaan kielipolitiikkaa ja kielten káyttoá monipuolisesti. Kieliperiaatteiden seurannassa ja toteutumisen analysoinnissa hyódynnetáán yliopistossa olevaa asiantuntemusta.
16
LIITE: SÄÄDÖKSET JA KÄSITTEITÄ
Kieliin liittyvä lainsäädäntö Heisingin yliopistossa
Kansalliskielten, suomen ja ruotsin, asema yliopistoissa määritellään Suo-men lainsäädännössä. Kansalliskielten asemasta säädetään yliopistolaissa (558/2009), valtioneuvoston asetuksessa yliopistoista (770/2009) sekä laissa julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta (424/2003). Muun kuin suomen tai ruotsin kielen käyttämisestä opetuksessa on myös säädetty yliopistolaissa.
Laki säätelee Heisingin yliopiston virallisia opetus- ja tutkintokieliä, hallinto-kieltä, henkilöstön kielitaitoa sekäyliopistoyhteisön jäsenten kielellisiä oikeuk-sia. Heisingin yliopiston johtosääntö ja stratégia ohjaavat lainsäädännöstä seuraavien kansalliskieliä koskevien velvoitteiden toteutumista, käytäntöjä ja tavoitteita Heisingin yliopistossa.
Yliopistolaki (558/2009)
77 § Opetus- ja tutkintokielet
Heisingin yliopiston ja Taideyliopiston opetus- ja tutkintokielet ovat suomi ja ruotsi. Aalto-yliopiston opetus- ja tutkintokieleen sovelletaan vastaavasti, mitä sen muodostaneiden yliopistojen tutkintokielestä säädetään yliopisto-lain (645/1997) 9 §:ssä. Äbo Akademin ja Svenska handelshögskolanin sekä Heisingin yliopiston Svenska social- och kommunalhögskolanin opetus- ja tutkintokieli on ruotsi. Muiden yliopistojen opetus- ja tutkintokieli on suomi. (29.6.2012/414)
Yliopisto voi päättää lisäksi muun kielen kuin 1 momentin mukaisen opetus-ja tutkintokielensä käyttämisestä opetus- ja tutkintokielenä ja opintosuori-tuksissa.
17
72 § Ruotsin kieltä taitavien henkilöiden kouluttaminen
Äbo Akademi, Svenska Handelshögskolan, Heisingin yliopisto, Taideyliopisto ja Aalto-yliopisto vastaavat siitä, että ruotsin kieltä taitavia henkilöitä koulute-taan riittävä määrä maan tarpeisiin.
35 § Kielitaitovaatimukset ja yliopiston hallintokieli
Opetus- ja tutkimushenkilöstöltä sekä muulta henkilöstöltä vaadittavas-ta suomen ja ruotsin kielen taidosta säädetään valtioneuvoston asetuksella. Äbo Akademin opettajalta vaadittavasta kielitaidosta säädetään 78 §:ssä.
m< m       mm mm mm     m mm m        m mm   m mm mm m mm m        m mm
Muita saadoksia ja paatoksia
Laki julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta 424/2003 Kielilaki 423/2003 Yhdenvertaisuuslaki 21/ 2004 Yliopistoasetus 770/2009
Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista 794/2004
Valtioneuvoston asetus suomen ja ruotsin kielen taidon osoittamisesta valtionhallinnossa 481/2003
Heisingin yliopiston johtosääntö 2009
Heisingin yliopiston tutkinto-ja oikeusturvajohtosääntö 2011
Esittely- ja kokousmenettely Heisingin yliopistossa 2010
Kansalliskielistrategia
Kansalliskielistrategia (2012) on yksi pääministeri Kataisen hallitusohjelman kärkihankkeista. Sen lähtökohtia ovat yksilöiden kielelliset perusoikeudet samoin kuin yhteiskunnan kaksikielisyydestä seuraavat hyödyt ja vahvuudet. Vastuu strategian täytäntöönpanosta jakautuu usealle toimijalle, ja yleisvastuu seuran-nasta on oikeusministeriöllä. Strategian liitteessä on käytännön työvälineitä eri hallinnon tilanteita varten.
http://vnk.fi/julkaisukansio/2012/j04-kansalliskielistrategia-nationalsspraksstrate-gi-j07-strategy/PDF/J0412_Kansalliskielistrategia_net.pdf
18
Kieliin liittyviä käsitteitä Heisingin yliopistossa
Opetus- ja tutkintokielet suomalaisissa yliopistoissa on määritelty yliopistolaissa. Heisingin yliopiston opetus- ja tutkintokielet ovat suomi ja ruotsi. Yliopisto voi päättää lisäksi muun kielen käyttämisestä opetus-ja tutkintokielenä ja opintosuorituksissa. Svenska social- och kornmu-nalhögskolanin opetus-ja tutkintokieli on ruotsi.
Hallintokieli on hallintoelinten toiminnan kieli ja päätösten kieli. Heisingin yliopiston hallintokieli on suomi, Svenska social- och kommunal-högskolanin hallintokieli on ruotsi.
Työkieli määräytyy työn tai tehtävän tarpeen mukaisesti. Työkieliä voi olla useampia ja niitä voidaan käyttää rinnakkain. Työkielestä päätetään yksikössä, jolloin mahdollisuuksien mukaan sovelletaan reseptiivisen monikielisyyden periaatetta.
Reseptiivinen monikielisyys tarkoittaa sitä, että keskustelukump-panit puhuvat kumpikin omaa äidinkieltään, mutta osaavat riittävästi keskustelukumppanin käyttämää kieltä ymmärtääkseen sitä.
Rinnakkaiskielisyys on sitä, kun kaksi kieltä tai useampi kieli on yh-denvertaisia tietyssä kielenkäyttötilanteessa, ja päätös siitä, mitä kieltä kukin puhuja käyttää perustuu siihen, mikä kieli on tarkoituksenmukai-sin juuri siinä tilanteessa. Rinnakkaiskielisyys toteutuu myös, kun esim. kaksi tilaisuutta pidetään samansisältöisenä rinnakkain kahdessa eri tapahtumassa. Rinnakkaiskielisyys mahdollistaa myös sen, että jollain kielenkäytön alueella tai tilanteessa käytetään useampaa kuin yhtä kieltä esimerkiksi niin, että joku tai jotkut puhujista käyttävät suomea ja toiset englantia tai niin, että joku tai jotkut puhuvat ruotsia ja toiset suomea.
Osittainen kielitaito tarkoittaa, että henkilö hallitsee kielitaidon eri osa-alueita (puhe, kirioitus, puheen ymmärtäminen, lukeminen) eri tavoin. Yliopistossa osittainen kielitaito voi tarkoittaa kykyä ymmärtää oman tieteenalansa tekstejä kielillä, joita ei itse osaa puhua tai kirjoittaa.
19
HELSINGFORS UNIVERSITETS SPRÄKPRINCIPER
FRAN RIKTLINJER TILL FUNGERANDE FLERSPRÄKIGHET
Rektors beslut 25.9.2014
INNEHÄLL
I SPRÄKPRINCIPERNA 25
1. Utgängspunkter 25
2. Mälsättningar 26
3. Sprakens ställning vid universitetet 26
3.1 Universitetet och nationalspräken finska och svenska 26
3.2 Det internationella universitetet 27
4. Spraken i undervisningen 28
4.1 Spraken i undervisning och handledning 28
4.2 Undervisningen i spräk- och kommunikationsfärdigheter 28
5. Spraken i forskningen 29
6. Spraken och samverkan med det omgivande samhället 29
7. Universitetets tjänster pä olika spräk 30
II TILLÄMPNING OCH UPPFÖUNINGAV SPRÄKPRINCIPERNA 31
1. Undervisning och studier 31
2. Forskning 32
3. Spraken i universitetets vardag och i olika tjänster 33
4. Personalens spräkkunskaper 34
5. Kommunikation och samhällssamverkan 35
6. Uppföljning 36
BILAGA: Bestämmelser och begrepp 37
I SPRÄKPRINCIPERNA
1. Utgängspunkter
Spräk är en resurs i universitetssamfundet.
• Tvä- eller flerspräkighet och internationalisering är en rikedom för var och en.
Universitetet främjar Studenternas och personalens kunskaper i spräk. Spräk-kunskaper är en förutsättning för internationell forskning, en väg tili förstäelse av kulturer och ett medel för att göra den egna kulturen känd. Flerspräkighet och kännedom om den egna kulturen och andra kulturer främjar kreativt tänk-ande och gemenskap.
Ett bildningsuniversitet tar ansvar för nationalspräken.
• Helsingfors universitet har ett särskilt ansvar för den nationella kulturen och nationalspräkens (finskans och svenskans) ställning som vetenskapsspräk.
Genom sina spräkval stärker Helsingfors universitet nationalspräkens ut-veckling som vetenskapens och den akademiska utbildningens spräk och som medel för samhällssamverkan. Universitetet bär ansvar för att forskningen tjänar samhället och för att ny kunskap blir en del av den bildning och kultur som ska vara tillgänglig för alla. Genom sina spräkval och spräkprinciper stö-der Helsingfors universitet ocksä sina kandidaters, magistrars och doktorers konkurrenskraft pä den inhemska och internationella arbetsmarknaden.
Ett forskningsuniversitet har ansvar för sin internationalisering
• Universitetets verksamhetsmilj ö är internationell och universitetet är attrak-tivt för utländska studenter, lärare och forskare.
Engelskan har blivit ett linguafranca vid universitet och högskolor och Helsingfors universitet är som ett internationellt universitet en del av denna ut-veckling. Universitetet främjar smidig kommunikation och samverkan mellan personer med olika spräkbakgrund som har engelska som gemensamt spräk. Universitetet anser ocksä att kunskaper i och användning av andra spräk är värdefullt. Universitetet förenar internationalisering med sitt ansvar för lan-dets nationalspräk.
25
2. Mälsättningar
Genom att definiera spräkprinciper för sin verksamhet vill univer-sitetet
• säkerställa att det spräk som används i forskningen, i undervisningen, i för-valtningen, i olika tjänster och i kommunikationen vid universitetet är ända-mälsenligt och förstäeligt; spräkanvändningen avspeglar den höga kvaliteten pä universitetets verksamhet
• höja den spräkliga medvetenheten: skapa en fungerande tväspräkighet, fram-häva flerspräkighet som en styrka och uppmuntra tili parallell användning av olika spräk
• svara pä de utmaningar som internationaliseringen för med sig
• trygga nationalspräkens ställning i vetenskaplig kommunikation och som spräk i utbildningen
• stödja och bygga upp den officiella tväspräkigheten vid universitetet
• skapa spelregler för undervisning och forskning pä olika spräk.
3. Sprakens ställning vid universitetet
3.1 Universitetet och nationalspräken finska och svenska
Helsingfors universitet upprätthäller och utvecklar en aktiv och fungerande tväspräkighet. I och med att universitetet är det akademiska flaggskeppet för det officiellt tväspräkiga samhället, mäste dess tväspräkighet vara levande och fungerande. Den svenskspräkiga utbildningen ska svara mot de krav som det tväspräkiga samhället och arbetslivet samt lagstiftningen ställer.
En kontinuerlig utveckling av den vetenskapliga terminologin pä nationalspräken är viktig sä att vetenskapligt baserad kunskap är tillgänglig för alla finlän-dare. Helsingfors universitet är medvetet om sin särställning i synnerhet när det gäller finskans utveckling som akademiskt spräk.
26
3.2 Det internationella universitetet
Den internationaliserade utbildningen och forskningen förutsätter aktiv verk-samhet pä främmande spräk. Universitetet rekryterar internationella studenter som har de kunskaper i finska, svenska eller engelska som universitetet bestämmer. Allt fler anställda har internationell bakgrund och internationell kompetens, vilket är en resurs för universitetet.
3.2.1 Engelskan och engelskans ställning
• Att ordna utbildning pä engelska stöder universitetets utbildningsmässiga mal och stär inte i strid med utvecklingen av nationalspräkens ställning.
• En ökning och vidareutveckling av undervisning pä engelska är en del av hur man skapar en internationell lärmiljö. Detta är ett stöd för att olika värde-ringar, livsäskädningar och argumenteringstraditioner syns i olika under-visningssituationer. Den kulturella dimensionen och växelverkan mellan kulturer finns med i undervisning, handledning och tjänster.
• Personer som inte har kunskaper i finska eller svenska kan arbeta vid Helsing-fors universitet i sädana uppgifter dar detta är möjligt. I sädana fall förutsätts i regel kunskaper i engelska.
3.2.2 Andra främmande spraks ställning
• Till följd av den globala utvecklingen och den europeiska Integrationen behövs det ocksä personer som behärskar andra spräk i det akademiska samfundet och det finländska samhället. De nordiska Sprakens ställning är särskilt viktig med tanke pä den nordiska mobiliteten och det nordiska samarbetet.
• Flerspräkighet hos studenter, forskare och personal är en resurs för ett in-ternationellt universitet.
27
4. Spraken i undervisningen
4.1 Spraken i undervisning och handledning
• Universitetets undervisning är flerspräkig i och med att det finns undervisning pá finska, svenska och engelska.
• Universitetet utvecklar en flexibel användning av Spraken i olika situationer. Man drar nytta av flerspräkiga undervisningssituationer för att ästadkomma en levande social och spräklig interaktion. Utgängspunkten är att finsksprä-kiga förstär svenska och svenskspräkiga finska och att alla förstär engelska, även om man inte alltid talar Spraken flytande. I manga situationer kan man använda Spraken parallellt.
• Tväspräkighet innebär ocksä att undervisningsspräket kan vara ett annat än det spräk studieprestationen avläggs pä. Undervisningen kan tili exempel ske pä svenska eller engelska, men studenterna kan använda finska i uppgifter och tentamina som ingár i studieavsnittet.
• Universitetet faster särskild vikt vid kvaliteten pä den finska, svenska och engelska som används i studier, examensarbeten och undervisning.
• I lärandemälen för engelskspräkig undervisning och för de finländska studenter som deltar i undervisning pä engelska säkerställs att studenterna ocksä lär sig den viktigaste terminologin pä nägotdera nationalspräket.
• Universitetet erbjuder i vissa ämnen tväspräkiga examina som innebär att minst en tredjedel av examen avläggs pä bäda examensspräken och att man i lärandemälen för examen har fastställt en viss nivä för spräkkunskaperna i det andra examensspräket.
• Universitetets spräkprinciper tillämpas inom den öppna universitetsunder-visningen och fortbildningen, även om de i vissa fall mäste anpassas efter utbildningens mälgrupper och utbildningsuppdragets art.
4.2 Undervisningen i sprák- och kommunikationsfärdigheter
• Lärande av hög kvalitet förutsätter att man utvecklar kommunikations- och interaktionsfärdigheter parallellt med fárdigheter i modersmälet och andra spräk som är viktiga inom det aktuella fackomrädet. För alla examina pä lägre högskolenivä krävs en viss mängd kommunikations- och spräkstudier
28
(minst 10 sp) som bestär av muntlig och skriftlig kommunikation i mo-dersmälet, studier i det andra inhemska spräket och studier i ett eller flera främmande spräk.
• Universitetet erbjuder mängsidiga spräkstudier för bade akademiska behov och arbetslivet, samt spräkundervisning för studenter som inte behärskar nationalspräken.
• Universitetet utbildar genuint flerspräkiga experter som obehindrat kan röra sig mellan olika spräk. I konceptet för tväspräkiga examina har den färdighet som ska uppnäs definierats och studenterna kan fä spräkstöd i sina studier.
5. Spraken i forskningen
• Spräket är ett centralt redskap i vetenskaplig verksamhet. Mängsidiga spräk-kunskaper och kommunikationsfärdigheter ingär i varje forskares kompetens.
• Även om universitetet erkänner engelskans dominerande ställning pä mänga vetenskapsomräden, främjar det samtidigt nationalspräkens fortbestand och framtid som levande och fullvärdiga vetenskapsspräk.
6. Spraken och samverkan med det omgivande samhället
• Universitetet ansvarar för att forskningen tjänar samhället och för att ny kunskap blir tillgänglig för alla genom mänga olika kommunikationskana-ler. Därför uppmuntrar universitetet forskarna att publicera och sprida sin sakkunskap ocksä pä de inhemska Spraken, och att inte bara använda de vanliga kanalerna för forskningspublicering, utan ocksä t.ex. audiovisuella och sociála medier.
• Uppdraget att samverka med det omgivande samhället förutsätter att universitetet sköter sin kommunikation pä ett sätt som beaktar varje mälgrupp och situation ocksä spräkligt. I internationell samhällssamverkan används ett för Situationen lämpligt spräk.
• En viktig del av universitetets uppdrag att samverka med samhället gär ut pä att skapa och utveckla den inhemska terminologin pä olika omräden.
29
• I sin samverkan med det omgivande samhället uppmuntrar universitetet arbetsgivare att i hôgre grad än tidigare beakta mángkulturella, flersprákiga personer.
• I universitetets alumnverksamhet tillämpas sprákprincipema enligt de olika enheternas behov. Alumnverksamheten pá universitetsnivá är tvásprákig (fínska och svenska) och använder i tillämpliga delar ocksá engelska.
7. Universitetets tjänster pá olika sprák
• Universitetets serviceproducenter utvecklar de tjänster pá svenska och engelska som universitetets kunder och personál behôver. Stôdtjänsterna fôr svensksprákiga studentertryggas.
• De enheter som ansvarar fôr den svensksprákiga undervisningen inom ett omráde säkerställer att det ocksá inom fôrvaltningen finns tillräckligt med personál som behärskar svenska.
• Tjänsterna fôr internationella studenter, lärare och forskare utvecklas sá att de är ändamálsenliga och fyller kundernas behov.
• Studenterna har rätt att i egen sak använda fínska eller svenska och att fá skriftliga dokument, beslut och svar, blanketter, tentamensfrágor och ur-valsprov samt rádgivning som gäller ansôkningar och studier pá fínska eller svenska.
• Viktigt informationsmaterial av bestáende karaktär och informationsmaterial med anknytning till personalens och studenternas rättsskydd ska skrivas pá fínska, svenska och engelska.
30
II TILLÄMPNING OCH UPPFÔUNINGAV SPRÁKPRINCI PERNÁ
1. Undervisning och studier
• Universitetet ordnar undervisning i muntlig och skriftlig kommunikation pá modersmálet (fínska och svenska) sa att studentemas kommunikationsfár-digheter pá modersmálet utvecklas konštánt, ŕrán studiestarten till examen.
• När universitetet rekryterar internationella studenter ska den sprákfárdig-hetsnivá som krävs i engelska, fínska eller svenska definieras i den aktuella fakultetens antagningskriterier. Fakultetenbeslutar om sprákfárdighetsniván hos nya studenter inom ramen fôr de allmänna antagningsprinciperna.
• I den mail fôr läsordning som studenterna fár placeras de kommunikations-och sprákstudier som ingár i examensfordringarna i bôrjan av studierna. I handledningen fôr den individuella studieplanen (ISP) betonas vikten av att studentemas sprák- och kommunikationsfárdigheter utvecklas under studi-ernas gáng. Nyttan av flersprákighet framhävs och studenterna fôrbereds fôr ett annat undervisnings- och prestationssprák än modersmálet.
• Fakulteterna ôkar samarbetet mellan den finsksprákiga och den svensksprá-kiga undervisningen och anlitar Sprákcentrums sakkunskap fôr att integrera sprák- och kommunikationsundervisningen i substansundervisningen.
• I arbetet med att utveckla undervisningsutbudet utnyttjar universitetet den kompetens som dess nordiska samarbetspartner har.
• Fakulteterna skriver in i sina verksamhetshandbôcker hur de i praktiken tillgodoser studentemas rätt att fa tentamensfrágor pá det sprák de ônskar, dvs. pá fínska eller svenska. Fôr att säkerställa att kvaliteten pá ôversättningar av tentamensfrágor är god och att de levereras i tid, inrättas en centraliserad tjänst vid enheten Spráktjänster vid Sprákcentmm, där fakulteterna vid behov kan beställa ôversättning av tentamensfrágor.
31
• Lárare som undervisar pá engelska och studenter i engelsksprákiga program erbjuds sprák- och kommunikationsstod fór att fórbáttra deras fórutsáttning-ar att arbeta och studera pá engelska i mángkulturella akademiska miljóer.
• Sprákcentrum och Universitetspedagogiska forsknings- och utvecklingsen-heten integrerar sprákstód fór lárare som undervisar pá ett annat sprák án sitt modersmál i den personalutbildning i pedagogik som utvecklingsenheten erbjuder.
• Det sprák studieprestationen avlággs pá antecknas i studieregistret och med hjálp av registret gór man uppfóljningar av antalet studiepoáng som avlággs pá olika sprák. I tvásprákiga examina ár undervisningsspráket och studie-prestationsspráket i regel samma.
• Utlándska examensstudenter erbjuds studier i finska och svenska fór att underlátta deras placering i arbetslivet i Finland i uppgifter som motsvarar deras utbildning. Universitetet samarbetar med olika aktórer i huvudstads-regionen i syřte att ordna sádan undervisning.
2. Forskning
• De forskare som publicerar undersókningar pá engelska uppmuntras att i forskningsdatabasen Tuhat kortfattat och populárt beskriva publikationerna pá finska eller svenska. Det ár ocksá onskvárt att alla forskningspublikationer fórses med kortfattade och populárt hállna beskrivningar pá engelska. Mini-mikravet ár att nyckelord pá finska, svenska och engelska fórs in i Tuhat.
• Helsingfors universitet tar helhetsansvaret fór projektet Vetenskapstermban-ken, som universitetet fór nárvarande samordnar pá viss tid. Pá sá sátt blir universitetet en fóregángare nationellt och internationellt och kan skapá en grund fór utveckling och spridning av parallellsprákighet. Terminologiarbetet kan ráknas in i undervisnings- och forskningspersonalens totalarbetstid pá 1600 timmar och i doktorandstudierna.
• Universitetet sákerstáller att enheten Spráktjánster har tillráckliga resur-ser fór att sprákgranska publikationer och forskningsansokningar pá olika sprák. Sprákbruket i ansokningarna behandlas och utvecklas i samarbete med universitetets experter pá forskningsfinansiering och sprákgranskare vid enheten Spráktjánster.
32
3. Spraken i universitetets vardag och i olika tjänster
• Vid enheterna och i olika arbetssituationer kommer man överens bade gene-rellt och separat för varje tillfälle om att finska, svenska eller engelska alltid kan användas parallellt när detta är möjligt. Universitetets spräkprinciper och hur enheten tillämpar principerna i olika evenemang och situationer diskuteras inom enheterna.
• Ansvarspersonerna vid enheterna tar upp frägor om spräk sä att alla vid enheten känner tili enhetens spräkpraxis och kommunikationsprinciper.
• Universitet grundar "spräktrupper". Enheter som vill diskutera och bestäm-ma hur och vilka spräk som ska användas i olika situationer kan bjuda in spräktrupperna för att behandla sädana frägor tillsammans med enheten. Till spräktrupperna rekryteras experter pä spräkbruk, spräkundervisning och interaktion frän universitetets olika enheter (Spräkcentrum, spräkin-stitutionerna, experter pä interkulturell och muntlig kommunikation osv.). Verksamheten utvecklas och samordnas av enheten Spräktjänster vid Spräkcentrum. Spräktrupperna har tili uppgift att
> behandla spräkfrägor tillsammans med enheterna
> erbjuda exempel pä och mallar for god praxis
> ge förslag pä hur den spräkliga verksamheten kan utvecklas
> stödja och följa upp hur olika ätgärder lyckats.
• Centralförvaltningen utarbetar anvisningar för hur man kommer överens om användningen av olika spräk i officiella sammanhang och i beslutsfattande pä möten, i arbetsgrupper eller i andra motsvarande organ.
• Centralförvaltningen publicerar exempel pä god praxis som visar hur kommunikation pä flera spräk fungerar i praktiken vid enheterna och hur man kan lära sig flerspräkig kommunikation. Exemplen presenterar olika modeller för flexibel spräkanvändning och kommunikation i verkliga situationer.
• Centralförvaltningens utbildnings- och utvecklingsenhet inkluderar temat spräk och interaktion i universitetets chefs- och ledarskapsutbildning och i kurser och material som riktar sig tili nyanställda.
• Tjänster produceras pä olika spräk enligt kundernas behov. Externa tjäns-teproducenter som tillhandahäller tjänster för universitetets anställda och studenter informeras om universitetets spräkprinciper. När man avtalar om tjänster kommer man överens om att de ska vara tillgängliga pä finska, svenska och engelska.
33
• Enheter som tillhandahäller stödtjänster, tili exempel IT Helpdesk, studie-handledningen och universitetets Studentservice, ska sörja för att tjänsterna erbjuds pä de bäda inhemska Spraken och pä engelska. I verksamhetshand-boken pä intranätet Flamma redogörs utförligt för ansvar och arrangemang i fräga om stödtjänsterna.
• Enheterna ska i all sin verksamhet beakta flerspräkigheten vid universitetet. När större projekt kräver översättning kontaktas enheten Spräktjänster vid Spräkcentrum redan i planeringsskedet. Universitetet säkerställer att Spräktjänster har tillräckliga resurser för dessa översättningsuppdrag
Instruktionen för Helsingfors universitet, 20 §. "... En medlem i ettför-valtningsorgan har ratt att användafinska eller svenska underför-valtningsorganets möten. Under mötena kan ocksä användas nägot annatspräk, om detär ändamäbenligt av nägon särskild anledning."
4. Personalens sprákkunskaper
• Sprák- och kommunikationsfárdigheter tas upp i utvecklingssamtalen och i enheternaskompetenskartlággningar.
• Nár man rekryterar ny personál ska den sprákfárdighetsnivá som krávs fast-stállas fór varje befattning. Den som sóker en anstállning ska kunna pávisa de sprák- och kommunikationsfárdigheter som arbetet kráver med intyg och/eller i intervjuer. Fór kontrollen av dessa fárdigheter utses ansvariga personer vid enheterna.
• Undervisningspersonalen utvecklar sina sprák- och kommunikationsfárdigheter sá att studenterna kan fa handledning fór examensarbeten och annan rádgivning pá finska, svenska eller engelska.
• Utlándska arbetstagare vid universitetet uppmuntras att studera finska och/ eller svenska. De lárare som inte behárskar svenska eller finska kan enligt óverenskommelse med sin chef inkludera studier i dessa sprák i arbetspla-nens totala arbetstid om 1600 timmar. Fór óvrig personál kan sprákstudierna enligt óverenskommelse ske pá arbetstid. Pá detta sátt sákerstálls att det finns tid fór sprákstudier.
34
• Enheten Spräktjänster vid Spräkcentrum ordnar pä beställning undervisning i finska eller svenska pä arbetsplatsen dar ocksä arbetsplatsen medverkar i lärandeprocessen och pä sä sätt bidrar tili arbetstagarens integrering i ar-betsgemenskapen (jfr "spräktrupperna").
• Finskspräkiga och svenskspräkiga anställdas studier i det andra inhemska spräket och i främmande spräk samt deras undervisning och annan verk-samhet pä främmande spräk beaktas i rekryteringsskedet och i arbetstids-planeringen
Instruktionen för Helsingfors universitet, 52 §: "... När en utlänning eller enfinsk medborgare som inte är avfinländsk härkomst utses tili en undervisnings- ochforskningsanställning kan det vid behov förutsät-tas att hon eller hon inom en viss tid lär sig finska eller svenska i rimlig utsträckning. Detta ska nämnas iplatsannonsen."
5. Kommunikation och samhällssamverkan
• Namnen pä universitetets fakulteter, institutioner, enheter och fristäende institutioner finns pä finska, svenska och engelska. När nya enheter inrättas eller namn ändras, ska den som bereder beslutet sörja för att namnet fast-ställs pä ätminstone dessa tre spräk. Befattningsbenämningar och namn pä de ämnen som det ges undervisning i ska fastställas pä motsvarande sätt.
• Universitetets strategi och andra viktiga dokument publiceras pä finska, svenska och engelska.
• Universitetets viktigaste broschyrer publiceras pä finska, svenska och engelska. Frän fall tili fall beslutar man om vilka broschyrer som ska publiceras pä andra spräk.
• Skyltar har text pä finska, svenska och engelska.
• Universitetet, fakulteterna, institutionerna och de fristäende institutioner-na ska ha interna och externa webbplatser pä finska, svenska och engelska. Webbplatsernas innehäll och omfattning kan variera pä de olika Spraken. Alla spräkversioner ska ha aktuella beskrivningar av enheternas viktigaste
35
verksamheter och aktuell kontaktinformation sa att utomstáende utan besvär kan hitta den information de sôker.
• Universitetet stôder olika sätt for att forskarnas rôn ska presenteras pá ett effektivt och ändamálsenligt sätt i verbal och annan kommunikation i offent-ligheten. Universitetet erbjuder sprák- och kommunikationsundervisning báde i forskarskolor och i personalutbildning.
6. Uppfôljning
Utbildningsrádet, det vetenskapliga rádet och svenska verksamhetsnämnden fôljer upp hur sprákprinciperna tillämpas. Sprákprinciperna uppdateras vid behov pá basis av uppfôľjningen och den respons som inkommit och átminsto-ne under varannan strategiperiod.
Tillämpningen av sprákprinciperna är en del av den styrprocess som gäller fôr universitetet och den árliga uppfôľjningen av hur universitetets mál uppfylls.
• Hur den flersprákiga undervisningen genomfôrs vid universitetet fôľjs upp génom att antalet studieprestationer pá olika sprák noteras.
• Universitetet fôľjer upp publikationernas sprák i forskningsdatabasen Tuhat.
• I den utbildningsstatistik som ingár i ársrapporteringen uppfôľjs personalens deltagande i sprákutbildning.
• I uppfôľjningen ingár stickprovsutredningar som gäller ett bestämt terna och som universitetets rektor fattar beslut om. Fôrslag till teman kan ges av utbildningsrádet, det vetenskapliga rádet och svenska verksamhetsnämnden.
• I sin ársredovisning rapporterar fakulteterna och institutionerna om hur sprákprinciperna har tillämpats.
• Sprákpolicyer och användningen av sprák undersôks ur olika perspektív vid universitetet. I uppfôľjningen av sprákprinciperna och i analysen av hur principerna tillämpats utnyttjas den expertis som finns vid universitetet.
36
BILAGA: BESTÄMMELSER OCH BEGREPP
Lagstiftning som gäller spräk vid Helsingfors universitet
Nationalspräkens, finskans och svenskans, ställning vid universiteten fast-ställs i lagstiftningen. Bestämmelser om nationalspräkens ställning finns i universitetslagen (558/2009), i statsrädets förordning om universiteten (770/2009) och i lagen om de spräkkunskaper som krävs av offentligt anställ-da (424/2003). I universitetslagen finns ocksä bestämmelser om användning-en av andra spräk i undervisningen än finska eller svenska.
I lagbestämmelserna anges Helsingfors universitets officiella undervisnings-och examensspräk, förvaltningsspräk, personalens spräkkunskaper och de spräkliga rättigheterna för universitetssamfundets medlemmar. Instruktionen för Helsingfors universitet och universitetets strategi styr hur de skyldigheter, förfaranden och mal som gäller nationalspräken vid Helsingfors universitet och som följer av bestämmelserna i lag genomförs.
Universitetslagen (558/2009)
77 § Undervisnings- och examensspräk
Helsingfors universitets och Konstuniversitetets undervisnings- och examensspräk är finska och svenska.
I fräga om undervisnings- och examensspräken vid Aalto-universitetet till-lämpas pä motsvarande sätt det som föreskrivs om examensspräket vid de universitet som bildar Aalto-universitetet i 9 § i universitetslagen (645/1997). Undervisnings- och examensspräket vid Äbo Akademi och Svenska handels-högskolan samt Svenska social- och kommunalhögskolan vid Helsingfors universitet är svenska. Undervisnings- och examensspräket vid de övriga universiteten är finska. (29.6.2012/414)
37
Ett universitet kan besluta att ocksä andra spräk än de undervisnings- och ex-amensspräk som anges i l mom. används som undervisnings- och examens-sprák och i studieprestationerna.
72 § Utbildning avpersoner med kunskaper i svenska
Äbo Akademi, Svenska Handelshögskolan, Helsingfors universitet, Konstu-niversitetet och Aalto-universitetet svarar för att ett tillräckligt antal personer med kunskaper i svenska utbildas för landets behov.
35 § Krav pá sprákkunskaper och universitetets förvaltningsspräk
Bestämmelser om den kunskap i finska och svenska som krävs av undervisnings- och forskningspersonalen och den övriga personalen utfärdas genom förordning av statsrädet. Bestämmelser om den spräkkunskap som krävs av lärare vid Äbo Akademi finns i 78 §.
Andra författningar och beslut
Lag om de spräkkunskaper som krävs av offentligt anställda 424/2003
Spräklag 423/2003
Lag om likabehandling 21/2004
Statsrädets förordning om universiteten 770/2009
Statsrädets förordning om universitetsexamina 794/2004
Statsrädets förordning om bedömning av kunskaper i finska och svenska inom statsförvaltningen 481/2003
Instruktion för Helsingfors universitet 2009
Examens- och rättssäkerhetsinstruktion för Helsingfors universitet 2011 Föredragnings- och mötesförfarandet vid Helsingfors universitet 2010
38
Nationalspráksstrategi
Nationalspráksstrategin (2012) var ett av spetsprojekten i statsminister Katai-nens regeringsprogram. Utgángspunkter for nationalspráksstrategin är indivi-dens grundläggande sprákliga rättigheter och den nytta och fördel som samhäl-let har av tvásprákighet. Ansvaret för verkställandet av strategin faller pá flera aktörer och det allmänna ansvaret för uppföljningen áläggs justitieministeriet. Som bilaga i strategin finns praktiska verktyg för olika forvaltningsprocesser.
http://vnk.fi/julkaisukansio/2012/j04-kansalliskielistrategia-nationalsspraksstrategi -j07-strategy/PDF/J0412_Kansalliskielistrategia_net.pdf
39
Sprákrelaterade begrepp vid Helsingfors universitet
Undervisnings- och examensspráken vid de finländska universi-teten anges i universitetslagen. Helsingfors universitets undervisnings-och examenssprák är finska och svenska. Universitetet kan besluta att ocksá andra sprák används som undervisnings- och examenssprák och i studieprestationerna. Svenska social- och kommunalhögskolans undervisnings- och examenssprák är svenska.
Förvaltningsspraket är det sprák som förvaltningsorganen använder och som beslut utfárdas pá. Helsingfors universitets förvaltningsspräk är finska och Svenska social- och kommunalhögskolans förvaltningsspräk är svenska.
Arbetsspráket bestäms enligt det som arbetet eller uppgiften kräver. Det kan finnas flera arbetsspräk och de kan användas parallellt. Enhe-ten beslutar om sitt arbetsspräk och tillämpar principen om receptiv flersprákighet i den man det är möjligt.
Receptiv flersprákighet innebär att var och en talar sitt eget moders-mäl, men att kunskaperna i det sprák som samtalspartnern använder är tillräckliga för att förstä honom eller henne.
Parallellspräkighet innebär att tvá eller flera sprák är jämställda i en viss sprákbrukssituation, och att beslutet om vilket sprák var och en använder grundar sig pá det som är det mest andamálsenliga i den ak-tuella Situationen. Det är frága om parallellspräkighet ocksá när t.ex. tvá evenemang med samma inneháll ordnas parallellt. Parallellspräkighet möjliggör ocksá att man använder fler än ett sprák inom ett omráde eller i en Situation, exempelvis sá att nágon eller nágra taláre använder finska och andra engelska, eller sá att nágon eller nágra talar svenska och andra finska.
Partiell spräkkunskap betyder att en person behärskar olika delom-ráden av spráket (tal, skrift, talförstäelse, läsförstäelse) pá olika niváer. Vid universitetet kan partiell spräkkunskap betyda att man forstár texter inom sitt eget vetenskapsomráde pá ett sprák som man inte själv kan tala eller skriva.
40
LANGUAGE POLICY OF THE UNIVERSITY OF HELSINKI
FROM GUIDELINES TO PRACTICE: TOWARDS FUNCTIONAL MULTILINGUALISM
Rector's decision, 25 September 2014
CONTENTS
I LANGUAGE POLICY 47
1. Context 47
2. Purpose 48
3. Status of languages at the University 48
3.1 The University and the national languages Finnish and Swedish 48
3.2 The international University 49
4. Languages in teaching 50
4.1 Use of languages in teaching and supervision 50
4.2 Instruction in language and communication skills 50
5. Languages in research 51
6. Languages and the University's community relations 51
7. Languages in services 52
II IMPLEMENTATION AND MONITORING OF THE LANGUAGE POLICY 53
1. Teaching and studies 53
2. Research 54
3. Languages in the University's everyday operations and services 55
4. Language skills of the staff 57
5. Communications and community relations 58
6. Monitoring 59
APPENDIX: Regulations and terminology 60
I LANGUAGE POLICY
1. Context
Languages are resources for the University community.
• At the University, bi- or multilingualism and internationalism are an asset for everyone.
The University supports students and staff in their efforts to improve their language skills. Language skills are a requirement for participating in international research, a path to understanding other cultures, and a tool for promoting one's own culture. Multilingualism and knowledge of one's own and other cultures promote creative thinking and a community spirit.
As an educational institution, the University safeguards the national languages.
• The University of Helsinki bears a particular responsibility for Finland's national culture as well as for the position of the national languages (Finnish and Swedish) as languages of science.
With its language choices, the University of Helsinki supports the development of Finland's national languages as the languages of research and academic education, as well as their role as tools for social interaction. It is the University's responsibility to ensure that its research serves society and that the new information it generates becomes a part of the general education and culture shared by all. Through its language choices and policies, the University of Helsinki also promotes the competitive edge of graduating Bachelor's, Master's and doctoral degree holders on the employment market in Finland and abroad.
47
As a research institution, the University bears responsibility for internationalisation.
• The University operates in an international environment, and the University is an attractive destination for international students, teachers and researchers.
The English language has become an academic lingua franca, and as an international institution, the University of Helsinki participates in this development. The University promotes fluent communication and interaction between people from different linguistic backgrounds who share English as a common language. In addition, the University believes that learning and using other languages is valuable. The University combines an international outlook with its responsibility for protecting the country's national languages.
2. Purpose
By formulating a language policy, the University
• Ensures that the language and communication methods used in its research, teaching, administration, services and communications are appropriate and understandable, and that the standard of the language used reflects the high quality of the University's operations
• Raises linguistic awareness, builds well-functioning bilingualism, highlights multilingualism as a strength and encourages the parallel use of different languages
• Meets the challenges of internationalisation
• Secures the position of the national languages in research communication and teaching
• Supports and enhances the implementation of the University's official bilingualism
• Drafts guidelines for teaching and research conducted in different languages
48
3. Status of languages at the University
3.1 The University and the national languages Finnish and Swedish
The University of Helsinki maintains and develops an active and functional bilingual policy. Since the University is the academic flagship for an officially bilingual society, its own bilingual efforts must be active and efficient. Its Swedish-language education corresponds to the requirements set by the bilingual society, the labour market and legislation.
The constant development of scientific terminology in the national languages is important so that information on science can be accessed by all Finns. The University of Helsinki is aware of its special position, particularly in terms of the development of Finnish as an academic language.
3.2 The international University
Conducting international teaching and research requires actively using foreign languages. The University recruits international students who meet the University's requirements for skills in Finnish, Swedish or English. The staff are also becoming increasingly international in terms of background and competences, which is an asset for the University.
3.2.1 The English language and its status
• The provision of education in English supports the University's educational objectives and is not in conflict with the development of the status of the national languages.
• Increasing and developing teaching in English are part of the effort to create an international learning environment. This supports the presence of different values, worldviews and argumentation traditions in teaching. The cultural dimension and inter-cultural interaction will be integrated into teaching, supervision and guidance and services.
• A person with no skills in Finnish or Swedish can serve at the University of Helsinki in positions which do not require such competence. Proficiency in English, however, is usually required in such cases.
49
3.2.2. The status of other foreign languages
• Global developments and European integration have generated a need for skills in other foreign languages in both the academic community and Finnish society at large. The status of the Nordic languages is important particularly in terms of Nordic mobility and cooperation.
• The multilingual skills of students, researchers and staff are exploited in the development of the University's international efforts.
4. Languages in teaching
4.1 Use of languages in teaching and supervision
• The University provides multilingual teaching by offering teaching in Finnish, Swedish and English.
• The University develops flexible language use in different situations. Multilingual teaching is used to generate lively social and linguistic interaction. The assumption is that Finnish-speakers understand Swedish, Swedish-speakers understand Finnish and that everyone understands English, even though individuals may not be fluent in the languages in question. In many situations, these languages may be used in parallel.
• Bilingualism can also entail using a teaching language that is different from the language of study. For example, students may attend teaching in Swedish or English, but complete the associated assignments and examinations in Finnish.
• The University focuses particular attention on the quality of the Finnish, Swedish and English used in studies, teaching, and theses and dissertations.
• When determining the learning outcomes for English-language instruction and the Finnish students participating in it, the University will ensure that students also become familiar with the basic terminology of the field in one of the national languages.
• The University has adopted the concept of the bilingual degree, in which at least one third of the content of the degree is completed in each of the national languages and a specific competence level for the second language of the student is included in the degree's learning outcomes.
50
• Open University teaching and continuing education also implement the University's language policy, even though in some cases it is necessary to apply the policy in a way that better suits the target groups of the education and the particularities of the educational mission.
4.2 Instruction in language and communication skills
• High-quality learning requires the development of communication and interaction skills in parallel in the native language and in other languages relevant to the field. All first-cycle degrees completed at the University include a set amount of communication and language studies (minimum 10 cr), which comprise spoken and written communication in the native language, the second national language as well as studies in one or more foreign languages.
• The University offers a wide range of teaching in different languages to meet the requirements of both the academic world and the employment market, with consideration for the special needs of students who do not speak either of the national languages.
• The University educates genuinely multilingual experts who can shift between languages effortlessly in real-life situations. In the bilingual degree model, the competence level for the second language is set, and language support in that language is available for the students.
5. Languages in research
• Language is a key tool in the academic community. Extensive language and communication skills are part of a researcher's professional competence.
• Even though the University recognises the position of the English language as dominant in many disciplines, it also promotes the preservation and future of the national languages as active, full-fledged academic languages.
6. Languages and the University's community relations
51
• The University ensures that its research serves society and that new information is available to all through a variety of channels. For this reason, the University encourages researchers to also publish and disseminate expert information in the national languages beyond traditional research publication channels, e.g., through audiovisual and social media.
• The community relations mission requires that the University adapt the language of its communication to each target group and situation. In international community relations, the language most appropriate for the situation will be used.
• A core component of the University's community relations mission is the creation and maintenance of a domestic terminology for different disciplines.
• When interacting with the rest of society, the University encourages employers to be increasingly receptive to people of diverse linguistic and cultural backgrounds.
• The University's alumni activities comply with these language policies according to the practical needs of different units. The centralised alumni activities of all University units are bilingual (Finnish and Swedish), and when appropriate, English is used.
7. Languages in services
• Service providers develop the Swedish- and English-language services that are needed by clients and staff. Support services for Swedish-speaking students are to be ensured.
• Units which are responsible for Swedish-language education in a particular field are to ensure that their administration also includes a sufficient number of staff members who are competent in Swedish.
• Services for international students, teachers and researchers will be developed from the perspective of client needs and the appropriateness of the services.
• Students have the right to use Finnish or Swedish in handling their own affairs and to receive written documents, decisions and responses, forms, examination questions and entrance examinations as well as admissions and academic guidance in Finnish or Swedish.
52
• Information of a fundamental and permanent nature as well as information which relates to the protection of the rights of the students and staff will be made available in Finnish, Swedish and English.
53
II IMPLEMENTATION AND
MONITORING OF
THE LANGUAGE POLICY
1. Teaching and studies
• The University will arrange instruction in spoken and written communication in the students' native language (Finnish or Swedish) to ensure the development of the students' communication competence throughout their degree studies.
• When the University recruits international students, the necessary language skill level in English, Finnish or Swedish will be determined together with the faculty's admissions criteria. The faculty makes its decision regarding the required language skill level within the University's general admissions policies for new students.
• The communication and language studies required for degrees will be scheduled for the beginning of the studies in the template study schedules. The development of the students' language and communication skills during the studies will be considered during personal study plan supervision. The benefits of multilingualism will be emphasised, and students will be prepared for the possibility that the language of teaching and studies may not be the student's native language.
• Faculties will increase cooperation between Finnish- and Swedish-language teaching and take advantage of the competence of the Language Centre to integrate language and communication studies into subject-specific teaching.
• Nordic partners will be used in the development of teaching offered.
• The faculties will include the practical implementation of the students' right to receive examination questions in Finnish or Swedish in their operations manual. To ensure the quality and reliable provision of translations of examination questions, a centralised service will be established at the University's
54
Language Services unit in the Language Centre. Faculties can use this service to acquire the necessary translations.
• Teachers providing English-language teaching as well as students in English-language programmes will be offered language and communication support intended to increase their competence to work and study in English in a multicultural academic environment.
• The Language Centre and the Centre for Research and Development of Higher Education (YTY) will integrate support for teachers providing teaching in their non-native languages into the pedagogic staff training organised by YTY.
• The language of examinations and assignments will be indicated in the Student Register, and the number of credits completed in each language will be monitored. In the bilingual degree model, the language of teaching and the language of examinations and assignments for individual courses are primarily the same.
• International degree students will be offered Finnish and Swedish studies, which will help them find employment that fits their qualifications in Finland as well as abroad. To arrange the teaching, the University will cooperate with different institutions in the Helsinki Metropolitan Area.
2. Research
• Researchers are encouraged to write a brief, straightforward description in Finnish or Swedish in the TUHAT research database of their research publications in English and in other languages. Researchers are also encouraged to write a brief, straightforward description in English of all their research publications. At a minimum, researchers should add Finnish, Swedish and English keywords into the TUHAT system.
• The University of Helsinki carries the overall responsibility for the Bank of Finnish Terminology in Arts and Sciences project, which it is currently coordinating on a fixed-term basis. In this way, the University serves as an international and national forerunner in creating a foundation for the development and spread of parallel language use. Terminology work can be counted towards doctoral studies or the 1,600-hour workload for teaching and research staff.
55
• The University shall ensure sufficient resources for the Language Services unit in the Language Centre to enable the language revision of both publications and research funding applications in different languages. Applications will be developed together with research funding advisors and the language revisors at Language Services.
3. Languages in the University's everyday operations and services
• The parallel use of Finnish, Swedish or English is agreed at the units or in different situations on both general and case-by-case bases. The units will also discuss the University's language policy and their unit-specific application in appropriate events and situations.
• Unit coordinators and leadership will address language issues so that all members of the community are aware of the language practices and communications policy followed at the unit.
• A "language team" will be established at the University. Units wishing to discuss and decide on the use of languages in different situations can invite the language team to work on the matter together with unit representatives. The language team will include experts on language use as well as on language learning and learning through interaction from different University units (Language Centre, language disciplines, experts in intercultural and speech communication, etc.). The team's operations will be developed and coordinated by the Language Services unit of the Language Centre. The duties of the language team include
> Discussing language issues together with units
> Offering examples and templates for best practices
> Providing suggestions for the development of language activities
> Supporting the implementation of measures and their monitoring
• Central Administration will draft guidelines on how the use of languages will be agreed in official contexts and when decisions are made in meetings, work groups or other equivalent organs.
• Central Administration will publish examples of best practices on how multilingual communication can work in units' everyday operations and how it
56
can be learned. These examples will highlight flexible language and communication models from real-life situations.
• The Training and Development unit at Central Administration will integrate language and interaction themes into the University's in-house training for superiors and leadership, as well as into the events and materials provided for new employees.
• Services will be provided in different languages according to client needs. External service providers who offer services to University staff and students will be informed of the University's language policy. When negotiating services, it must be ensured that the service is available in Finnish, Swedish and English.
• Support services, such as the IT support Helpdesk and providers of study guidance and student advice, will ensure that the service is available in Finnish, Swedish and English. The operations manual page on the intranet (Flamma) has a clear description of how the responsibility for and the availability of services has been organised.
• The units will consider the University's multilingual policies in all their operations. When planning any extensive projects requiring translation, units must contact the Language Services unit in the Language Centre at an early stage. The University shall ensure sufficient resources for Language Services for the translations.
Regulations of the University of Helsinki (section 20): "A member of an administrative organ may use Finnish or Swedish at a meeting of the administrative organ. Another language may also he used if for a specific reason, using a foreign language is appropriate."
57
4. Language skills of the staff
• Language and communication skills related to job duties will be addressed in development discussions and unit-specific skills assessments.
• The required skill level will be determined on a j ob-specific basis when recruiting new staff. The language and communication skills required in the position will be demonstrated by the applicant during recruitment with certificates and/or interviews. The unit will determine who is responsible for the task of assessing the skills.
• Teaching staff will develop their language and communication skills so that students are able to request supervision of theses and other guidance in Finnish, Swedish or English.
• International staff members will be encouraged to commit to acquiring skills in Finnish and Swedish. Studies in Finnish and Swedish will be included in the overall workload of 1,600 hours for teachers without the necessary language skills, or in the work hours of other employees, as agreed between the superior and the employee. This ensures that employees can allocate time for their language studies alongside their other work duties.
• The Language Services unit of the Language Centre will offer teaching in Finnish or Swedish in the workplace customised to enable the whole community to engage in language teaching and learning, and consequently in the integration of the employee into the work environment ("language team").
• For Finnish- and Swedish-speaking employees, studies in the second national language and foreign languages as well as teaching or other work in foreign languages will be considered in recruitment and in work hour planning.
58
Regulations of the University of Helsinki (section 52): "A foreign citizen or a non-native Finnish citizen appointed to a teaching or research position may be required to acquire a reasonable level of proficiency in Finnish or Swedish within a certain period of time, if deemed necessary. This requirement shall be mentioned in the call for applications."
5. Communications and community relations
• The names of the University's faculties, departments, units and independent institutes will be in Finnish, Swedish and English. When new units are established or names changed, the official preparing the relevant decision will ensure that the names are confirmed in at least these three languages. Job titles and the names of disciplines will be similarly confirmed.
• The University's strategic and other key documents will be published in Finnish, Swedish and English.
• The University's brochures of central importance will be made available in Finnish, Swedish and English. Decisions to provide brochures in other languages will be made on a case-by-case basis.
• Signs will be in Finnish, Swedish and English.
• The University, its faculties, departments and independent institutes will have intranet and Internet pages in Finnish, Swedish and English. The content and scope of these pages may be different for each language version, but all versions should include up-to-date descriptions of and contact information for the unit so that an external person can easily obtain the required information.
• The University supports the efficient and appropriate presentation of the research results of its staff in public speaking and communication. The University provides language and communication training both in its doctoral schools and as staff training.
59
6. Monitoring
The Academic Affairs Council (ONE), the Research Council (TINE) and the committee for Swedish-language affairs (Svenska verksamhetsnämnden) monitor the implementation of the language policy. The language policy will be updated when necessary based on monitoring and feedback, at least during every other strategic period.
The implementation of the language policy is part of the University's operations management process and the annual monitoring of the implementation of objectives.
• The implementation of the University's multilingual policies in studies will be monitored based on developments in the number of credits completed in different languages.
• The University will monitor the languages of publications through the TUHAT research database.
• Staff participation in language training is monitored as part of the training statistics in the University's annual reporting.
• Surveys by theme or target group will be conducted as part of the monitoring at the rector's discretion. Suggestions on topics may be made by the Academic Affairs Council, the Research Council and the committee for Swedish-language affairs.
• Faculties and departments report on their implementation of the language policy as part of their annual reporting.
• The University examines its language policy and use of languages from different perspectives. The expertise available at the University will be exploited when monitoring and analysing the implementation of the language policy.
60
APPENDIX: REGULATIONS AND TERMINOLOGY
Language-related legislation at the University of Helsinki
The position of the national languages, Finnish and Swedish, at universities is set in Finnish legislation. The status of the national languages is defined in the Universities Act (558/2009), the Government Decree on Universities (770/2009) as well as the Act on the Knowledge of Languages Required of Personnel in Public Bodies (424/2003). The use of languages other than Finnish or Swedish in teaching has also been set in the Universities Act.
The above legislation regulates the University's official teaching and degree languages, the language of administration, the language skills required of staff as well as the language rights of members of the University community. The Regulations and Strategic Plan of the University of Helsinki guide the implementation of the statutory requirements regarding the national languages as well as the relevant practices and objectives at the University of Helsinki.
Universities Act (558/2009)
Section 11 Languages of instruction and degrees
The languages of instruction and examination in the University of Helsinki and the University of the Arts Helsinki are Finnish and Swedish. The language of instruction and examination in Aalto University shall be governed by the provisions on the language of instruction and examination of its constituent schools in section 9 of the Universities Act of 1997 (645/1997). The language of instruction and examination of Abo Akademi University, Hanken School of Economics, and the Swedish School of Social Science of the University of Helsinki shall be Swedish. The language of instruction and degrees in other universities shall be Finnish. (29 June 2012/414)
61
In addition, the university may decide to use a language other than that referred to in subsection l as a language of instruction, examinations and degrees.
Section 12 Education of persons proficient in Swedish
Abo Akademi University, Hanken School of Economics, the University of Helsinki, the University of the Arts Helsinki, and Aalto University shall be responsible for educating a sufficient number of persons proficient in Swedish for the needs of the country.
Section 35 Language proficiency requirements and administrative language
Provisions concerning the proficiency of teaching and research personnel and other personnel in the Finnish and Swedish languages shall be enacted by Government Decree. Provisions concerning the language proficiency required of Abo Akademi teachers are laid down in Section 78.
Other regulations and decisions
Act on the Knowledge of Languages Required of Personnel in Public Bodies (424/2003) (laki julkisyhteisojen henkilostolta vaadittavasta kielitaidosta)
Language Act (423/2003) (kielilaki)
Non-Discrimination Act (21/2004) (yhdenvertaisuuslaki)
Government Decree on Universities (770/2009) (valtioneuvoston asetus yli-opistoista)
Government Decree on University Degrees (794/2004) (valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista)
Government Decree on the Demonstration of Proficiency in the Finnish and Swedish Languages in Civil Service (481/2003) (Valtioneuvoston asetus suomen ja ruotsin kielen taidon osoittamisesta valtionhallinnossa)
Regulations of the University of Helsinki (2009)
Regulations on Degrees and the Protection of Students' Rights at the University of Helsinki (2011)
Presentation and meeting procedures at the University of Helsinki (2010)
62
Strategy for the National Languages of Finland
The Strategy for the National Languages of Finland (2012) is one of the flagship projects under Prime Minister Katainen's Government Programme. Its starting points are the basic linguistic rights of individuals and the benefits and strengths arising from a bilingual society. The responsibility for the implementation of the strategy is divided among a number of bodies, with the Ministry of Justice carrying the general responsibility for monitoring. The Appendix provides practical tools for different kinds of administrative situations.
http://vnk.fi/julkaisukansio/2012/j04-kansalliskielistrategia -nationalsspraksstrategi-j07-strategy/PDF/en.pdf
63
Language terminology at the University of Helsinki
The languages of instruction and degrees at Finnish universities have been set in the Universities Act. The languages of instruction and degrees at the University of Helsinki are Finnish and Swedish. In addition, the University may decide to use another language as a language of instruction, degrees and examination. Swedish is the language of instruction and degrees at the Swedish School of Social Science.
The administrative language is the language of operations and decisions in an administrative organ. The administrative language in the University of Helsinki is Finnish. In the Swedish School of Social Science, the administrative language is Swedish.
The working language is determined according to the needs of the work or position. More than one working language may be used, and they may be used in parallel. The working language will be decided at the unit, and the principle of receptive multilingualism will be applied to the extent possible.
Receptive multilingualism implies that participants in a conversation both speak their respective native languages, but are sufficiently proficient in the language used by their partner to understand it.
Parallel language usage entails language use situations in which two or more languages are equal, and the decision to use a particular language is based on the speaker's judgement on which language is most appropriate for the specific situation. Parallel language usage can also mean two events with identical content being arranged in parallel in two different languages. Parallel language usage also enables the use of more than one language in a particular language use area or situation, so that, e.g., some speaker or speakers use Finnish and others English, or some speaker or speakers use Swedish and others Finnish.
Partial language competence means that an individual possesses different levels of command over the areas of language competence (speech, writing, speech comprehension, reading). At the University, partial competence can mean the capacity to understand texts in one's field in languages in which the individual has no spoken or written skills.
64
HELSINKI.FI/YLIOPISTO
Tämä julkaisu on saatavissa myös yliopiston verkkosivuilta Denna Publikation finns även pä universitetets hemsida This publication is available on the internet at
helsinki.fi/strategia/pdf/kieliperiaatteet.pdf
HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF HELSINKI