19.3.2006/ Verbijohdoksia/ HL

   

                                  Frekventatiiviset verbijohdokset

   

   Frekventatiiviverbit ilmaisevat toistuvaa, jaksoittaista

   tekemistä. Esim. laulaa > laulella, juosta > juoksennella.

   Yhteinen johdinaines on --ele- ja siitä kasvaneet johtimet

   sekä johdin --ile-.

   

   -ele-, -ile-

   deverb:  ajaa > aj-ele-e, heittää > heitt-ele-e, soittaa > soitt-ele-e

   denom:  kerätä > kerä-ile-e, vastata > vasta-ile-e

   

   Verbeillä lämmitellä, opetella, pysytellä, huvitella on sekä

   frekventatiivinen että refleksiivinen merkitys; verbeillä kiistellä,

   otella, tapella, väitellä on sekä frekventatiivinen että

   resiprookkinen merkitys.

   

   -ele+ht+i = -elehti-

   refl. merkitys: hyppelehtiä, vääntelehtiä

   frek. kontin. merkitys: kyynelehtiä, elehtiä, talvehtia

   

   -nt-ele-, -sk-ele-, -ske-nt-ele- = -ntele-, -skele-, -skentele-

   deverb: juosta > juokse-ntele-e,  nauraa > naure-skele-e,

                tehdä > tee-skentele-e,   uida > ui-skentele-e

   

   Verbillä teeskennellä on myös refleksiivinen merkitys.

   

   

   

   

   Kontinuatiiviset verbijohdokset

   

   Kontinuatiiviverbit ilmaisevat jatkuvaa tekemistä.

   Esim. hypätä > hyppiä, aukaista > aukoa.

   Kontinuatiivijohtimia on useita. Deverbaaleilla on yleensä vain

   kontinuatiivinen merkitys; denominaaleilla on muitakin merkityksiä,

   esim. essentiaalinen emännöidä

   faktiivis-essentiaalinen verbi opastaa ´toimia oppaana´ (johdin --ta),

   privatiivinen verbi kuoria  ´poistaa kuori´, juuria

   faktiivis-privatiivinen verbi pölyttää ´poistaa pöly´ (johdin --tta)

   instrumentatiivinen verbi meloa, ruoskia,

   faktiivis-instrumentatiivinen verbi purjehtia (johdinaines --t+i-)

   Johtimia:

   -i-

   deverb:  hylkiä, hyppiä, repiä, vieriä, moittia

   denom:  juhlia, kuoria, munia, onkia  

    

   -ksi-  (frekventatiivinen merkitys mukana)

   deverb:  kuljeksia, piileksiä, syljeksiä, käveleksiä

   

   -O-

   deverb:  aukoa, kertoa (- kerrata), ratkoa (- ratkaista), viskoa

   denom:  arpoa, sanoa, taikoa, vihtoa, seuloa, neuloa, säilöä

   

   -Oi-

   denom:  lapioida, numeroida, isännöidä, ikävöidä, tupakoida

   

   -(O)i(tse)-

   denom: merk-itse-e, palk-itse-e, villi-tse-e,  harv. ahker-oitse-e

   

   -ise- ja --aja- tyypit

   Usein onomatopoieettisia, deskriptiivisiä ja kontinuatiiviverbejä.

   Keskenään synonyymisiä.  hum-ise-e    -  hum-aja-a  (itämurteista)

            

    

                                    Momentaaniset verbijohdokset

   

   Momentaaniverbit ilmaisevat yhtäkkistä tekemistä tai tapahtumista,

   esim. parkua > parkaista, tippua > tipahtaa.

   Johdokset ovat kaikki deverbaaleja.

   

   -Aise-

    halk-aise-e, pes-aise-e, pyyhk-äise-e, tek-aise-e, kys-äise-e

   

   Johdokset ovat transitiivisia, mutta myös intransitiivisia, esim.

   kirkaista, kiljaista, käväistä

   Huom!  Verbi lakaista ei ole momentaaninen.

   

   -AhtA-

     ist-ahta-a, vär-ähtä-ä,  laul-ahta-a,  mur-ahta-a, lenn-ähtä-ä

   Johdokset intransitiivisia.

   

   -AltA-  (vain muutamia)

    siv-alta-a,  pyyh-ältä-ä

   Joukossa myös ei-momentaanisia: puhaltaa, uskaltaa

   

   

                                     Sensiiviset verbijohdokset

   Sensiiviverbit ilmaisevat sinä tai sellaisena pitämistä, mitä

   kantasana tarkoittaa, esim. oudoksua ´pitää outona´.

   Kantasana on tavllisesti adjektiivi.

   

   -ksU-

     hyvä-ksy-ä,  pahe-ksu-a, kumme-ksu-a

   Deverbaali otaksua ei ole sensiivinen.

   

   -ksi-

     halve-ksi-a,  myös  halve-ksu-a

     une-ksi-a                 une-ksu-a