T E H T ÄV Ä T
I        TEKSTIN YMMÄRTÄMINEN
la        Avoimet kysymykset
Lue sivuilla 6-8 oleva artikkeli Matkalla maailmaan ja vastaa sen perusteella omin sanoin suomeksi kysymyksiin a-e. Vastausten tulee olla 10-40 sanan pituisia: Kirjoita vastaukset selvällä käsialalla erilliseUe konseptípaperille (ei kielikokeen vastauslomakkeeseen eikä samalle paperille kuin jokin kokeen muista osista).
a)        Mistä eri syistä ihmiset ovat aikojen kuluessa matkustaneet?
b)        Miten matkailu vaikuttaa ihmisiin?
c)        Mikä oli grand tour, ja ketkä sita harrastivat?
d)        Miksi Välimeren alue on säilynyt suosittuna kohteena?
e)         Mitä tarkoitetaan sillä, että matkailu on pirstoutumassa?
Ib       Ohjattu tiivistelmä
Kirjoita artikkelista Nuorille ajaminen ei ole turhaa (s.   12)  100-120 sanan pituinen suomenkielinen tiivistelmä. Tiivistelmän tulee sisältää seuraavat asiat:
-     vakavien onnettomuuksien riskiryhmät
-     onnettomuuksien syyt
-     keinot parantaa riskikuljettajien ajoturvallisuutta
-     syyt ajoturvallisuuden lisäämisen vaikeuteen.
Tiivistelmän on oltava yhtenäinen teksti, ei esimerkiksi luetteloita tai avainsanoja.
Kirjoita selvällä käsialalla erilliseUe konseptípaperille (ei kielikokeen vastauslomakkeeseen
eikä samalle paperille kuin jokin kokeen muista osista).
II       MONIVALINTA-AUKKOTESTI
Ratkaise sivuilla 3-5 oleva monivalinta-aukkotesti ohjeiden mukaan.
6
TEKSTINYMMÄRTÄMISTEHTÄVÄ la JAAINEISTOA KIRJOITELMAAN 1
Matkalla
maailmaan
Matkailun trendit vaihtuvat. Mutta onko niissä mitään uutta? História kertoo, että lähes kaikkia on kokeiltu, vaikkakin ehkä vähän eri muodossa.
Těkati Merja Paxttnla Kuvat Ninaa UndBtröm
Aurinkolomat ovat edelleen suosittuja, vaikka nyt etsitään yha enemmän elämyksiä ja kokem uksia. Kukapa tulisi silti ajatel-leeksi, että jo 200 vuoden takaisesta, romantiikan ajan mat-kailusta loytyvät kultfuuri-, elämys- ja luontomatkailun esikuvat.
Inspiraation käynnistäjänä toimi filosofi Jean-Jacques Rousseau,
joka kehotti tarkkailemaan luontoa hyötynäkökuiman sijaan ihail-
len. Hauen suosikkejaan olivat Alpit ja Geneven järven seutu.
Etelänmatkailun juuret juontuvat kylpylä- ja merenrantalomai-
lusta, jota varsinkin roomalaiset aikoinaan harrastivat. Pyhiinva-
ellusperinne jatkuu yhä.  Brittüäisten nuonen herrasmiesten
grand tour -matkailussa on paljon samoja pürteitä kuin nyky-
päivän interreilaajien kokemusten hakemisessa.
Vanhalla ajaUa ja keskiajalla tien paäüä oli rnonenlaista vä-keä: kauppiaita, kulkureita, kerjäläisiä, pyhiinvaeltajia, kirkon-miehiä, ristiretkeläisiä, sotilaita, viestinviejiä.
Löytöretket 14CW- ja 1500-luvuüla mullistivat nun euroop-
palaista maailmankuvaa kuin löydettyjen maiden eíämää.
1800-Iuvun teoUistumisen myötä yleistyi työn ja vapaa-ajan
erottaminen toisistaan, jolloin vasta voidaan aikaa puhua
vapaa-ajan matkailusta.
"Matkailevat  ihmismäärät  ovat  nykyään  aivan  toista
suuruusluokkaa kuin ennen. Silti matkustaminen ei ole
oĽut aikaisemminkaan pelkästään eliitiile mahdollista.
Esimerkiksi keskiajan köyhät pyhiinvaeltajat saattoivat
lähteä kävellen halki Euroopan katumusmatkalle tai ha-
kemaan uskoUeen vahvistusta. Aina hekään eivät olleet vain
kiinnostuneita hengeflisistä asioista", Italian historian dosentti ja yli-
assistentti Taina Syrjämaa Turun yliopiston yleisen historian oppiai-
neesta kuvaa.
Eurooppalaiselia matkailuUa on monipuolinen ja värikäs história, jonka historian laitoksen työryhmä on nyt kartoittanut yksien kan-sien väliin.
i
jy~<y^-
Pizzan ja sushin voittokulku
Vaikka matkailija liikkuu omien en-nakkokäsitystensä varassa, erään-laisessa turistisessa kuplassa, aina pinnaUisetkin    kosketukset    eri-laisiin  kulttuureihin  vaikuttavat hänen maailmankuvaansa. Mat-kailijoiden mukaná kuEcee paitsi uusía näkemyksiä myös konk-reettisia asioita - uusia rnakuja, mausteita, pizzaa ja eksoottísia hedelmiä.
Taina Syrjämaa arvioi matkailun lisän-neen ihmisten suvaitsevaisuutta. Toisaalta sillä on myös kielteisiä vaikutuksia: se rasit-taa muun muassa kohdealueen luontoa ja kulttuureja. Historioitsijana han varoo kuí-tenkín asettumasta tuomariksi.
"Ethan kulttuurimme olisi tällainen, ellei-vät ihmiset olisi matkustaneet. Mutta místa sitä tietää, olisivatko ihmiset onneilisempia, jos he olisivat pysyneet kotikylässään ja väít-täneet samaUa kenties sodat ja muut kah-naukset."
Matkailu on tuonut mukanaan kansainvä-lisyyden arvostamisen. Fyysisen liikkumisen ohella kokemuksia haetaan virtuaalimatkus-tamisen avulla.
"Moni ei ole käynyt syömässä sushia Ja-panissa, vaikka ruoasta ollaan kiinnostunei-ta. Tuskin tällaiset asiat silti nousisivat näin suosituiksi, ellei ihmisillä olisi todellisia matkustuskontakteja."
Paxiisista Roomaan
Grand tour -matkailu on kiinnostanut tut-kijoita kautta aikojen. Mutta mikä oli tämä 1600-1700-luvuüla osin valisruksen aikana yleistynyt "suurenmoinen matka"?
Sitä harrastivat enimmäkseen englantilai-sen maa-aatelin, diplomaattien ja ylempien yhteiskuntaryhmien jälkeläiset, poikkeuk-setta nuoret miehet, jotka kävivät kahden kolmen vuoden mittaisiDa matkoüla Euroo-passa oppimassa uutta, mutta myös huvitte-lemassa.
He saapuivat opettaja eii tuutori mukanaan mantereelle, ostivat vaunut ja suuntasi-vat Pariisiin. Matka jatkui seurapiirejä kier-
täen Firenzeen, Roomaan ja Napoliin sekä Välimereltä Sveitsin, Saksan ja Alankomai-den kautta takaisin Britteinsaarille. Reitit olivat hyvin vakiintuneita. Matkalle lähtijän oli suorastaan "velvollisuus" nähdä tiettyjä asioita.
"Vaikka he olivat varakkai-ta, ei heilläkään oEut siihen mahdoUisuutta kuin kerran elämässään. Oleskelu luet-tiin meriitiksi, joEa voitiin esittäytyä koko loppuelä-män."
Myöhemmin   porvaristo seurasi  heidän  jalanjälki-jään. Se kävi samoissa pai-koissa, mutta matkat olivat lyhyempiä.
Grand tour -matkailun loppuvaiheessa, 1800-lu-vun  ensi  vuosikymme-nillä, sen piirteet alkoi-vat muistuttaa jo orasta-vaa matkailuteollisuut-ta palveluineen. Myös liikkuminen helpottui, kun höyrylaivat ja ju-nat   aMioivat   uiken-nöidä.
Matkailun demok-ratisoituminen alkoi tapahtua     1800-lu-vun   loppupuolella ja 1900-luvun alus-sa.        Varsinaisen massaturismin   lä-
pimurto syntyi lentoteknologian kehittymi-sen myötä. Suuri askel oli Boeing 707 -suih-kukoneen käyttöonotto 1958.
"Matkustaminen on oEut pitkälü kiinni siitä, keneüä on.ollut aikaa, tarvittava varal-lisuus ja myös taitoja. Kun teoEistuneelk ai-kakaudeEa alkoi syntyä palveluja, matkalle lähteminen tuli helpommaksi eikä maail-malla pärjätäkseen tarvinnut erityistä kou-lutusta."
Nykyään länsimaisissa yhteiskunnissa lä-hestulkoon kaikki pystyvät matkustamaan. Eikä matkan tarvitse olla pitkä. Taina Syrjämaa kertoo isoäidistään, joka työelämässä oEessaan ei matkustanut juuri lainkaan. Vasta eläkepäivinään hän löysi risteüyt, jotka tuottivat paljon iloa. Haimaat pantterit tulevatkin 2000-luvuUa vauhdiEa!
8
Mielenkiintoista on huomata, että entisai-kana tärkeiksi koetut kohteet ovat yhä nütä "oikeita". Euroopan ldassiset suurkaupun-git, Rooma ja Pariisi etunenässä, kiinnosta-vat edelleen.
"Länsimaiset matkailulliset piirteet näyt-tävät leviävän. Japanilaiset ovat jo muuta-man vuosikymmenen kiertäneet Euroopan perinteisiä kohteita. Nyt tulossa ovat künalaiset."
Välixneren kutsn
Antiikin arvostus ei ole matkailun historias-sa koskaan hävinnyt, vaikka se on oUut väiil-lä vähemmän, välülä enemmän suosiossa.
"Välimeren alue on ollut antiikin kulttuu-riperinnön takia keskeinen. Samoin se on oilut kristinuskon kannaita tärkeä. Matkus-
kemänsä maisemat että itsensä tunnettujen paikkojen läheisyydessä. Muun muassa Goe-thesta on olemassa maalaus, missä tausta-maisemasta erottuu Rooman läheisyydesťá kertova Cecilia Metelkn pyöreä hautara-kennelma.
"Grand tour -ajalta peräisin olevat avain-kuvat ovat yhä voimissaan. Esimerkiksi en-nen 1700-lukua Napolin lahti kuvattiin me-reltä maalle päin. Vähitellen vakiintui uusi tapa, mikä näkyy nytkin postikorteissa ja pizzerioiden ikkunoissa; lahti kuvataan poh-joisesta etelään, taustalla näkyy Vesuvius ja etualalla pinjamänty. Joku taiteiÜja saattoi koko ikänsä maalata samaa maisemaa.
Nykyäänkin matkailijalle on tärkeää ikuistaa itsensä tunnistettavissa paikoissa. Samaa kuvakulttuuria hyödyntävät ahkeras-
Pyhiinvaeltajia, kylpijöitä, herrasmiehiä grand tourillaan..
tussuunta on sama edelleen: Välimeren alu-eelle saapuu maailrnassa kaikkein eniten matkailijoita, vaikka kiinnostus kaukoköh-teisiin kasvaa. Esimerkiksi Kiinalle ennuste-taan suurta rulevaisuutta."
Suuri muutos ajattelussa tapahtui 1920-30-luvuüla. Tällöin moderain ihmisen ihanteeksi tuli ulkoilmassa viihtyvä, riuska reippailija, joka kesällä ruskettui rannalla ja talvella kiisi lumisilla pakkasrinteillä. Enää esimerkiksi Itaiiaa ei pidetty vaarallisen kuumana kesällä, vaan kesäkaudesta tuli pääsesonki.
"Asiaan vaikuttivat muutkin seikat. Kun ihmisillä alkoi olla loma kesällä, heidän oli tietysti sälloin lähdettävä, Jos ylipäätään ha-lusivat matkustaa."
Mutta miten käy tuievaisuudessa, kun au-ringon vaaroista puhutaan kiihtyvästi?
"Suhtautuminen aurinkoon on muuttu-massa, mutta se ei ole vielä näkynyt aurin-kolomakohteiden suosion laskuna. Pa-remminkin ihmiset ovat tietoisempia sii-tä, että lapsille pitää laittaa paita päälle, käyttää suojavoiteita ja aurinkolaseja."
Täällä minä kävia!
Saksalaisen kirjailijan Johan Wolf-gang von Goethen isä teki nuoruu-dessaan grand tourin vaalien koko ikänsä  rakkautta   Italiaan.   Isän tuomat    pürrokset    innoittivat myös Goethen lähtemään unel-miensa maahan.
Grand tour -ajan matkailijat tkuistivat mielellään sekä na-
ti matkanjärjestäjät ja mainostajat. Kuvien ja kuvausmahdolltsuuksien määrät ovat kasva-neet, mutta teemat ovat pysyneet samoina.
Trendinä piistoutnminen
Nykyihmiset matkustavat useammin kuin ennen. Enää éi jakseta odottaa kesälomaa, vaan tehdään vuoden mittaan vükonloppu-reissuja sekä pitempi matka tai matkoja hie-man kauemmaksi, Palvelut paranevat, lii-kermeyhteydet tehostuvat.
"Vielä jokin aika sitten, Jos halusi lähteä vaikkapa Roomaan, piti kysyä, minkä päi-vän lennolle mahtuisi. Nyt katsotaan lähin-nä, mikä kellonaika mieüyttää."
Kajisainvälisiä matkailijoita
■ 1800-1900-luvun taitteessa noin miljoona
■ 1950 noin 25 miljoonaa
■ 1960 noin 69 miljoonaa
■ 1970 noin 159 miljoonaa
■ 1980 noin 278 miljoonaa
■ 2000 noin 700 miljoonaa
Matkailu on pirstoutumassa. Sama näkyy Syrjämaan mielestä arjen ja juhlan, tavaüi-sen ja erityisen, rajanvedon hämärtymisenä. Kun ennen esimerkiksi vain pääsiäisenä sai mämmiä, nyt sitä voi poimia pakastealtaasta koska tahansa.
Kaikille löytyy myös oma suosikkinsa. Massatuotannosta on tehty paluuta yksilöl-lisyyteen. On elämysmatkoja, seikkailumat-koja, kulttuurimatkoja, ekoturismia, mat-kailua työmatkan yhteydessä sekä eri mat-katyyppien yhdistelmiä. Ei tarvitse sitoutua yhteen matkagenreen, voi mennä kuin su-permarketiin ja valita jotakin joka hyllyltä.
Sankarimatkailijat lähtevät murhista ja kidnappauksista huolimatta vaaramatkalle, outoja kokemuksia haluavat makaaberimat-kalle Dracula-alueelle. Helpointa taitaa olla virtuaalimatka johonkin museoon. Erikoi-simpiin kuuluu Washington DC:ssä toimi-va, juutalaisten joukkotuhon historiaan kes-kittyvä museo, United States Holocaust Museum, joka tarjoaa Online Exhibitions -elämyksiä kotisivuillaan www.ushmm.org/.
Taina Syrjämaa sanoo olevansa hieman ih-meissään, kuinka matkailussa luotetaan edelleen nun paljon menneisyyden voimaan.
"Ölen tähän tietysti myös tyytyväinen, mutta silti: ihmisistä, jotka eivät kotipaikka-kunnallaan koskaan käy museoissa, tulee yhtäkkiä lomamatkallaan intomielisiä histo-rioitsijoita. Taustalla kummittelee ajatus, että oikea tapa matkustaa ja ymroärtää maan kulttuuria, on tutustua sen menneisyyteen."
Entä kuinka hän itse matkailee?
"Ölen huono matkailija. Sain yo-lahjaksi matkan Roomaan. Siiloin ajattelin, ettei sa-maan paikkaan saa mennä uudelleen, koska maailrnassa on niin paljon nähtävää. Myö-hemmin tulin uusiin ajatuksiin: Rooma te-kee poikkeuksen, se on niin hieno paikka. Vähitellen kaupungista on tullut kuin toi-nen kotini. Työmatkoja on niin paljon, etten juuri muita matkoja tee."
Lisää rietoa Auvo Kostiainen, Janne Ahto-la, Leila Koivunen, Katariina Korpela, Taina Syrjämaa: Matkailijan ihmeellinen maail-ma. Matkailun história vanhalta ajalta omaan aikaamme, SKS 2004.
Lähde: Lento 5/2004
12
TEKSTINYMMÄRTÄMISTEHTÄVÄ lb JAAINEISTOA KIRJOITELMAAN 2
VI ERAS K Y N Ä heisincin sanomain toimitus, vtERASKYNÄ, PL 71, 00089 sanomat, (09) 1221, FAKsi (09) 122 2366, hs.artikkeli@sanoma.fi
Nuorille ajaminen ei ole turhaa
Nuorimpien, 18-20-vuotiai-den, kuljettajien vakavien liiken-neonnetto-muuksien riski on korkea ver-rattuna   aikuisväestöön   (25-64-vuotiaat) kaildssa maissa, joissa liikenneturvallisuus on kehictynyttä.
Ilmiölk on monia syitä ja monet niistä ovat sellaisia, että ne tekevat nuorten vakavien onnettomuuksien vähentämi-sen vaikeaksi.
Kaikki nuoret eivät kui-tenkaan käyttäydy riskialttiisä liikenteessä eikž kaikkien nuorten onnettomuusrisJá ole aikuisväestön riskiä kor-keampi.
Nuorten joukossa on kui-tenkin enemmän korkean ris-kin kuljettajia. Kun aikuisväestön riski on mátala, erot-tuvat nuoret korkeamman ris-kin ryhmäksi. Suomessa 18-20-vuotiaiden riski kuolla au-to-onnettomuudessa on mil-joonaa asukasta kohti 150 ja 25-64 -vuotiaiden alle 50.
Tytot ovat lähempänä aikuisten turvallisuustasoa kuin pojat. Tytöillehän sattuu muita-kin onnettomuuksia vähem-män kuin pojille. Liikenteessä poikien suuremmat ajomäärät selitravät osan eroista, mutta ajotapa on kuitenkin merkittä-vämpi selittäjä. Sekä kuljettajan ajokokemus
Nuoret ajavat osana itsenäistymistään ja aikuistumistaan, kirjoittaa Esko Keskinen.
että ika ovat yhteydessä on-nettomuuksiin. Iän merkitys ajouran alussa on kuitenkin keskeinen vakavissa onnetto-muuksissa.
Nuoret, ja erityisesti pojat, ajavat paljon ja vaativissa olo-suhteissa: yöllä, pimeällä, vä-syneenä ja usein samanikäisíä matkustajia mukanaan. Poikien ajamista tyttöjen muka-naoío hillitsee, mutta poikien mukanaolosta voi seurata ko-hellusta.
Nuorten käyttämät autot ovat vanhempia ja törmäys-turvallisuudeltaan heikompia kuin aikuisväestön. Turvavöi-den käyttämättömyys on myös yleistä.
Kuljettajan rattijuopumus ja suuret ajonopeudet ovat ta-vallisia poikien kuolemaan johtaneissa ajohallinnanmene-tyksissä, den liukkaus sen si-jaan ei. Tytöillä asía on päin-vastoin: kohtuulliset nopeu-det, ei alkoholia mutta liukas de.
Merkittävä osa nuorten va-kavista onnettomuuksista ta-pahtuu viikonloppuisin, osana
nuorten vapaa-ajan viettoa: ajelua huvipaikasta toisecn ja toisten nuorten tapaamista. Yksi ongelman ytimistä on-kin, että nuorelle ajaminen tai ryhmässä liikkuminen ovat tärkeitä monella tavalla eikä niitä voi kuitata puheilla tur-hasta ajosta.
Nuoret ajavat osana itsenäistymistään ja aikuistumistaan. Ajaminen on merkittävä osa länsimaisen aikuisenkin elämäntapaa. Nuoret etsivät omaa elämäntapaansa ja elä-mänkurnppaniaan. Autoila päästään yhdessä tärkeiden kaverien kanssa ja kauas. Ja matkalla koke j Haan rajoja eikä vältytä riskeiltä.
Pyrtttäessä         parantamaan
nuorten ajoturvallisuutta on otettava huomioon monia te-kijöitä, esimerkiksi nuorten liikkumistarpeet. Ajokortri-iän nostaminen ja joskus eh-dotetut viikonlopun ajokiellot ovat tästä syystä ongelmallisia. Ne ovat hankalia myös siksi, että ne kohdistuvat koko uusien kuljettajien joukkoon, eivät vain riskikuljettajiin.
Uuden kuljettajan nopeus-rajoitus ei edistä piittaamatto-mien turvallisuutta, vaan koh-distuu muutenkin vastuun-tuntoisün. Uusien kuljettajien promillerajan lasku on ainakin Itävallassa tuonut tUTvalli-suutta.'
Kuljettajakoulutusta ja tut-
kintoa voidaan parantaa. Au-tokouluopetuksen ja opetus-luvalla tapahtuvan ajoharjoit-telun yhdistärriinen on yksi mahdollisuus. Ajoharjoittelu-iän alentamisella ei ole merki-tystä, ellei harjoittelun määrä samalla lisäänny, Kuljettajan-tutkinnon ajokokeen ongel-mana on, että se mittaa vain takojen osaamista, mutta sen pitäisi mitaca myös suhtautu-mista turvallisuuteen.
Kuljettajan turvallisuuden taso olisi helposti todettavissa, jos ajaminen olisi vain auton-hallintaa. Mutta koska ajaminen on myös oman itsensä hallintaa, on míttaaminen vaí-keata.
Valistus vaikuttaa vain nii-hin, jotka uskovat, että he voi-vat joutua onnettomuuteen ja että seuraukset voivat olla va-kavat. Liikennevalvonta lisää sekä nuorten että aikuisten mielestä sääntöjenmukaista käyttäytymistä: nuoret nou-dattavat sääntöjä, etteivät jäisi kiinni, aikuiset välttääkseen onnettomuuden ja tavan vuoksi.
Nuorten liikenneturvalli-suuden ongelma onkin, kuin-ka lisätä kaikkien turvallisuutta rajoitramatta liikaa jo tur-vallisesti käyttäytyvien elä-mää.
Esko Keskinen
türjoittaja on liikermepsykologian
määräaikairten professori
Turun yliopistossa.
Lähde: Helsingin Sanomat 4.5.2005