Aaroninjussan Terje:
Miksi kvääninkieli kirjakielenä
Mika oon sitte kvääninkieli?
Kvääninkieli oon se kieli mitä kväänit oon puhuhneet ja viclä tääpänäki puhhuuvat, ja mikä oon cäilyny niottalaistumisen ja noijalaistumisen läpi minuriteettikielenä.
Minun mielestäTomiolakson «mean kieüki» oon vanhaa kvääninkieli tahi vanhaala meiöän kielelä kaihnuunkieli.
Ja miksJ kvääninkieli?
Kvääninkielen kautta meilä oon mahoolisuus osalistuut nihiin tietoihiin ja kokemukshün miitä meiöän esivanhemat - kväänit -oon kokehneet vuosisattoin läpi. Meiöän kieli näyttää mitä meiöär. kansa oon ajatellu, uskonu, hunteerannu ja tehny.
Kielen kautta met opima meiöän histuuriasta, meiöän lauluista ja loruista, meiöän nimistä, meiöän tavoista, meiöän uskosta ja meiöän omista .-•• ihmisistä.   ■■•■-■•-!-.•
Kieli ia kylttyyri kuuluuvat-yhtheen. Kylttyyrin kautta met opima oman kielen, ja kielen kautta met opima oman kylttyyrin. Jos toinen osa jääpi poijes, nun toinenki osa tuUee kärsihmään siitä.
Ilman kielettä oon vaikkee oppüt ja vmmärttäät esimerkiksi mitä lastenlaulut merkitteevät, jíte p/ilKfaila lsulstí net ja jot-niitä ei laula, net sitte hävyüyät.
Yksi esimcrkki:
Tässä esimerkissä nüe puhun pyssyjokilaisesta sillä ko mie ölen pyssyjokilainen. Mutta esimerkki soppii kelle tahansa.
Kielen kautta pyssyjokilainen kohtaa omat esivanhemat ja heiöän jokapäivälisen elämän. Se elämä mikä heilä oli, se elämä se oon mikä pittää johöata nykypyssyjoküaisenkiiäpi mailman. Meiöän kieli oon meiöän kartta taähäan mailmhaan. Jos tämän kartan tehthään muula kielelä ko pyssyjokilaisten kielelä, eihään pyssyjokilainen jaksa seurata sitä karttaa, ja sentähöen se kartta oon kelvoton. Mutta kartta minkä pyssyjokilainen tunttee ja saattaa seurata, semmonen kartta oon avuksi pyssyjokilaisele. Ja sillä kartala nykypyssyjokilainen päässee omnaan histuurihaan. Hänelä oon mahoolisuus lukkeet omasta taustasta ja vmmärttäät mistä se oon puhetta, hän näkkee ette oma kieli toimü küjotettuna kielenäki, ja se anttaa ittetuntoo. Hän tunttee ittensä olevan osa ^masta kokonaisuuöesta.
Kieli tässä esimerkissä oon tietenki maisema, ja kirjakieli tahi kirjotettu kieli oon kartta.
Tällä kartala ihminen onnistuu osalistuhmaan omila premissilä omhaan kylttyrhiin. Jos kartta ei sovi maisemhaan, ihminen häwü omasta maisemasia ja semmonén mahöofJsvus läyttyy ette hän äkistJ löyttää ittensä kokohnaansa muussa maisemassa • muussa kylttyyrissaV             •
Meiöän kielen kautta met saatama jatkaat meiöän kylttyyrin ja oppit meiöän histuuriasta. Meiöän kylttyyri ja histuuria anttaa meile ittetunttoo, ja jos kylttyyri oon positiivinen, ja met tunnema meiöän histuurian, nun meiöän ittetuntoki oon positiivinen.