____________s K. KAPPALE - VIIDES KAPPAIÄ*?^ Ostoksilla On lauantaipäivä ja Marjalla on pitkä ostoslista. Petr, Jana ja Marja ovat ostoksilla suuressa valintamyymälässä. Petr ottaa ostoskärryn, mutta huo-maa, että hänellä ei ole sopivaa kolikkoa. Keskustelu 1 Marja: Hei Petr! Mikä hätänä? Petr: Onko sinulla kymmenen tai viiden kruunun kolikkoa? Marja: Ei minulla ole. Jana: Minulla on kymppi. Ole hyvä! Petr: Kiitos. E3 Keskustelu 2 Marja: Jana: Petr: Marja: Jana: Marja: Jana: Mitä haluatte ostaa? Minä me-nen ensin hedelmätiskille. Haitian pari mandariinia ja yhden greipin. Minä ostan viisi omenaa (1) ja kaksi banaania (2). Mitä sinä ostat Petr? Ostan neljä appelsiinia (3) ja pari päärynää (4). Tuolla on vihannestiski. Punnit-setko hedelmät Petr? Kiitos. Vaaka on tuolla. Minä autan. Tarvitsen vielä kuusi sipulia (5) ja pari valkosipulia (6). Kiinankaali (7) on tarjouksena. Se on halpa. Keskustelu 3 H Myyjä: Marja: Myyjä: Marja: Myyjä: Jana: Myyjä: Jana: Mitä saa olla? Onko tuo leipä tuore? On. Se on aivan tuore. Kaikki leivät tulevat aamulla. Saanko viisi sämpylää (1) ja ran- skanleivän (2). Olkaa hyvä. Tuleeko muuta? Saanko kaksisataa grammaa emmentaalia (3). Juustot ovat viereisessä tiskissä. No ei sitten muuta. EI Keskustelu 4 Marja: Järjestän kutsut illalla, haluan ostaa sianlihaa. Petr: Lihatiski on tuolla takaná. Jos sinä järjestät kutsut, nun minä ostan oluet. Jana: Minä tuon viinin. Meillä on moravalaista tynnyriviiniä. Petr: Minä valitsen sitten muutaman pullon tätä maailman parasta tšek- kiläistä olutta, eikö niin? Marja: Kyllä sinä nyt vähän liioittelet. Suomessa on myös hyvää olutta. Petr: Saatat olla oikeassa. En tunne suomalaista olutta. POZNÁMKA: 1. Slovo hedelmä má ve finštině význam jeden kus ovoce; hedelmät zna- ^J||^P9 mená více kusů ovoce. 2. Ve Finsku se kupuje salám, sýr apod. po gramech, a ne po dekách. FRASEOLOGIAA - UŽITEČNÉ VÝRAZY olla ostoksilla Se on tarjouksena/ tarjouksessa. • být na nákupech Je to v akci/v nabídce. Mitä saa olla? Tuleeko muuta? Ei muuta. Eikö niin? Čím posloužím?, Co si přejete? A co dál? Nic dalšího. Že ano ? Voi olla. Saatat olla oikeassa. Olen oikeassa. Ölen väärässä. Olen myöhässä. Možná. Může být. Možná, že máš pravdu. Mám pravdu (dosl. jsem v pravdě). Nemám pravdu (dosl. jsem v nepravdě). Mám zpoždění (dosl. jsem ve zpoždění). Oli kiva nanda. Rád jsem tě viděl. Mika hätänä? Co se děje?, Co je? Minkälainen? = Millainen? Jaký? Millainen tämä kaupunki on? Millainen tuo kirja on? Minkälainen maa Suomi on? Minkälainen maa Tšekki on? Minkälainen ihminen hän on? Millainen ilma tänään on? Millainen hän on? Millainen se elokuva on? Minkälainen kaupunki Praha on? Millainen kaupunki Helsinki on? Se on vanha. Se on hyvä. Se on suuri. Se on pieni. Hän on mukava. Tánään on kaunis ilma. Hän on miellyttävä. Se on huono. Praha on hyvin kaunis. Helsinki ei ole suuri. Minkälaista? = Millaista? Jaký? Millaista tämä olut on? Millaista tämä kahvi on? Millaista tämä juusto on? Millaista tämä maito on? Millaista tämä jogurtti on? Minkälaista se tee on? Se on hyvää. Se on voimakasta. Se on väkevää. Se on rasvaista. Se on makeaa. Se ei ole hyvää WSttM Mika? Co? Mikä tämä on? Co to je? Se on kirja. Se on kuppi. Se on lasi. Se on nakki. Se on pullo. To je kniha. To je šálek. To je sklenice. To je párek. To je láhev. Mitä? Co? Mitä tämä on? Se on kahvia. To je káva. Co to je? Se on vettä. To je voda. Se on olutta. To je pivo. Se on juustoa. To je sýr. Se on teetä. To je čaj. POZOR! Partitivní tvary mitä? - kahvia, vettä, olutta, juustoa, teetä se WÉ používají, ptáme-li se na předměty látkové, tj. na slova nepočitatelná. ^m KIELIOPPIA - MLUVNICKÁ ČÁST Omistusrakenne - Posesivní konstrukce; sloveso mít #•# Kenellä on? Kdo má? Kenellä ei ole? Kdo nemá? Finština nemá sloveso odpovídající českému mít. Místo toho používá konstrukci posesivní, kde slovo označující vlastníka je v adessivu a ze slovesa olla se používá jen tvar 3.os. přítomného času: on. Slovo označující předmět vlastnictví je buď v nominativu, nebo v partitivu dle typu slova. v kladné větě: ADESSIV + on + NOMINATIV/ PARTITIV v záporné větfcjVDESSIV + ei ole + PARTITIV Minulla on yltävä. Sinulla on ystävä. Hänellä on ystävä. Minulla ei ole ystävää. Sinulla ei ole ystävää. Hänellä ei ole ystävää. Mám /nemám přítele. Máš/nemáš přítele. Má/nemá přítele. B5BI Meillä on ystävä. Teillä on ystävä. Heillä on ystävä. Meillä ei ole ystävää. Teillä ei ole ystävää. Heillä ei ole ystävää. Máme /nemáme přítele. Máte/nemáte přítele. Mají/nemají přítele. Onko sinulla ystävä? Eikö sinulla ole ystävää? Máš/nemáš přítele? POZOR! raha, aika jsou slova látková, tedy PART: Minulla on rahaa. Minulla ei ole rahaa. Mám/nemám peníze. Onko sinulla aikaa? Eikö sinulla ole aikaa? Máš/nemáš čas? Puhekieltä - Mluvený jazyk V mluveném jazyce dochází k redukci: mulla on sulla on sillä on Onks sulla? mulla ei oo sulla ei oo sillä ei oo Eiks sulla oo? mám/nemám máš/nemáš má/nemá Máš?/Nemáš? 009 Persoonapronominien vartalot - Kmeny osobních zájmen Osobní zájmena mají odlišné samohláskové kmeny: minä já Vkm minu- ADES minu-lla sinä ty Vkm sinu- ADES sinu-lla hän on Vkm häne- ADES häne-llä me my Vkm mei- ADES mei-llä te vy Vkm tei- ADES tei-llä he oni Vkm hei- ADES hei-llä Slova s významem subjektivních pocitů, jako kiire spěch, jano žízeň, nälkä hlad, kylmä zima, kuuma horko, zachovávají nominativ i v záporné větě. Všimněte si odlišné struktury věty: Minulla on kylmä. Je mi zima fdosl. mám zimu). Příklady: Minulla on kiire. Minulla ei ole kiire. Minulla on jano. Minulla ěi ole jano. Mám naspěch. Spěchám. Nespěchám. Mám žízeň. Nemám žízeň. ESI Minulla on nälkä. Mám hlad. Minulla ei ole nälkä. Nemám hlad. Minulla on kylmä. Minulla ei ole kylmä. Minulla on kuuma. Minulla ei ole kuuma. Je mi zima. Není mi zima. Je mi horko. Není mi horko. Verbityypit - Slovesné typy 1. infinitiv (I infinitiivi) je základní (tzv. slovníkový) tvar a je vždy zakončen na -a/-ä. (Srov. lekci 4.) Obvykle tyto infinitivy dělíme na následující slovesné typy: 1. Slovesný kmen končí na krátký vokál + -a/-ä. laula-a zpívat kysy-ä ptát se tutki-a zkoumat Vkm laula-kysy-tutki- Střídání kmenových souhlásek (astevaihtelu) se týká i sloves, a to podobným způsobem jako podstatných jmen. 1. a 2. osoba jednotného (sg) a množného čísla (pl) mají slabý stupeň a 3. osoba vždy silný stupeň. Časování v přítomném čase: anta-a dát Vkm silný anta-Vkm slabý anna- minä anna-n sinä anna-t hän anta-a me anna-mme te/Te anna-tte he anta-vat otta-a brát, vzít Vkm silný otta-Vkm slabý ota- otan otat ottaa otamme otatte ottavat tietä-ä vědět Vkm silný tietä-Vkm slabý tiedä- tiedän tiedät tietää tiedämme tiedätte tietävät 2. Slovesný kmen končí na dlouhý vokál nebo na dvojhlásku + -da/-dä. saa-da dostat Vkm saa- jää-dä zůstat jää- juo-da pít juo- syö-dä jíst syö- voi-da moci V01- vie-dä odnést, odvézt vie- Časování: saan saamme jään jäämme juon juomme saat saatte jäät jäätte juot juotte saa saavat jaa jäävät juo juovat syön syömme voin voimme vien viemme syöt syötte voit voitte viet viette syö syövät VOl voivat vie vievät 3. Slovesný kmen koi íčí na souhlásku -s + -ta/-tä; -1 + -la/-lä, -n + -na/-nä nebo -r + -ra/-rä; tato slovesa mají i souhláskový kmen. nous-ta vstát Vkm nouse- Kkm nous tul-la přijít, přijet tule- tul- men-na jít, jet mene- men- pur-ra kousat pure- pur- .asovani: nousen nousemme tulen tulemme menen menemme nouset nousette tulet tulette menet menette nousee nousevat tulee tulevat menee menevät Sloveso je zakončeno na -ta/-tä, jemuž předchází krátký vokál. Jsou to tzv. verba kontrakta čili supistumaverbit, která mají zvláštní časování. Samohláskový kmen je rozšířený o samohlásku -a/-ä a souhláskový kmen končí na -t. halu-ta chtít Vkm halua- Kkm halut- osa-ta umět osaa- osat- herä-tä vzbudit se herää- herät Časování: haluan haluamme osaan osaamme herään heräämme haluat haluatte osaat osaatte heräät heräätte haluaa haluavat osaa osaavat herää heräävät 5. Slovesa zakončená na -ita/-itä mají samohláskový kmen rozšířený o -tse. Souhláskový kmen končí na -t. punn-ita zvážit Vkm punnitse- Kkm punnit tarv-ita potřebovat tarvitse- tarvit- val-ita vybírat valitse- valit- -asovani: punnitsen punnitsemme tarvitsen tarvitsemme punnitset punnitsette tarvitset tarvitsette punnitsee punnitsevat tarvitsee tarvitsevat 19 HARJOITUKSIA - CVIČENÍ 1. Vytvořte kladné i záporné věty s posesivní konstrukcí podle vzoru. VZOR: minä - auto Minulla on auto. Minulla ei ole autoa. 1. Marja - pieni asunto 2. Petr - uusi televisio 3. toimittaja - iso työpöytä 4. Jana - vihreä omena 5. insinööri - punainen auto 2. Přeložte do finštiny. 1. Máš čas? 2. Má peníze? 3. Spěchám, nemám čas. 4. Máš hlad? Ne, ale mám žízeň. 5. Je mi zima. 6. Není ti zima? Ne, je mi horko. 3. Přeložte otázky do finštiny a odpovězte podle vzoru. VZOR: Jaké je to město? To město je staré. Millainen kaupunki se on? Se kaupunki on vanha. 1. Jaké je dnes počasí? 2. Jaký je ten učitel? 3. Jaká je ta kniha? 4. Jaký je Petr? 5. Jakáje Jana? 6. Jakáje ta dívka? 7. Jaké je to pivo? 8. Jaká je ta káva? 9. Jakáje Praha? 10. Jaký je ten slovník? 11. Jaký student je Jakub? 12. Jaká je ta židle? 4. Dejte slova v závorkách do správných tvarů. 1. (VOIDA) sinä soittaa huomenna? 2. (TIETÄÄ) hän, missä me (OLLA)? 3. (HALUTA) Te (KAHVI)? 4. Minä en (JUODA) (OLUT)? 5. Tänään me (EI OLLA) yliopistossa. 6. Hän ei (SYÖDÄ) jogurttia. 7. (OTTAA) sinä (TEE)? 8. (OSATA) hän (UNKARI).? 9. (PUHUA) Te (RANSKA)? 10. Hän (LIIOITELLA) usein. 11. Mitä sinä (OSTAA)? 12. (LAULAA) hän aamulla? 13. (TULLA) hän jo? 14. Joko hän (LÄHTEÄ)? 10. (JÄRJESTÄÄ) sinä kutsut? 5. Vyčasujte slovesa v přítomném čase i v záporu. lähteä odcházet, odejít valita vybrat liioitella přehánět 6. Dejte spojení do všech pádů, které znáte: GEN, PART, INES, ESS, ADES. kaunis kaupunki krásné město kallis asunto drahý byt mukava ihminen příjemný člověk suuri maa velká země 7. Napište krátký příběh na téma Ostoksilla - Na nákupech (50-80 slov). SANASTOA - SLOVNÍ ZÁSOBA elokuva, -n, -a film jogurtjti, -in, -tia jogurt greip pi, -in, -piä grep JOS jestliže halu|ta, -an, -aa chtít juo da, -n, - pít hauska, -n, -a příjemný, fajn jää dä, -n, - zůstat hedelmä, -n, -ä ovoce (kus) kutsut večírek, mejdan herä|tä, -än, -ä vzbudit se leipä chléb huono, -n, -a špatný lisäksi navíc, k tomu ihmi|nen, -sen, -stä člověk maailma, -n, -a svět ilma, -n, -a počasí; vzduch mai to, -don, -toa mléko iso, -n, -a velký menjnä, -en, -ee jít, jet $ I2J2I merk|ki, -in, -kiä značka syö|dä, -n, - jíst miellyttävä, -n, -ä příjemný takaná vzadu myymälä, -n, -ä prodejna tarjous nabídka nak|ki, -n, -kia párek terveelli|nen, zdravý nous|ta, -en, -ee vstávat -sen, -stä omena, -n, -a jablko tie, -n, -tä cesta osa|ta, -an, -a umět tietysti ovšem ost|aa, -an, -aa kupovat, koupit tiski, -n, -ä pult ostoksilla: být na nákupech, tynnyri, -n, -ä sud olla ostoksilla nakupovat todella opravdu ostoskärry, -n, -ä nákupní vozík tomaat|ti, -n, -tia rajče pala, -n, -a kostka to|si, -den, -tta pravda palasokeri, -n, -a kostkový cukr tul|la, -en, -ee přijít, přijet par|as, -haan, -asta nejlepší vaaka váhy parí, -n, -a pár, několik vaikea, -n,-a těžký pilseniläi|nen, plzeňský valintamyymälä, samoobsluha -sen, -stä -n, -ä punnit|a, -sen, -see zvážit vierei|nen, -sen, -stä vedlejší pur|ra, -en, -ee kousat vilk|as, -kaan, -asta živý päärynä, -n, -ä hruška vihannekset zelenina saa|da, -n, - dostat (vihannes, sg) saat|taa: může být, voi, -n, -ta máslo saattaa olla je to možné voi|da, -n, - moci sipuli, -n, -a cibule väkevä, -n, -ä silný, výrazný sokeri, -n, -a cukr ystävä,-n,-ä přítel sopiva, -n, -a vhodný