14 "14 KAPPALENELUAST^JISTA KAPPALE Sauna Satu meni saunaan ■ Sauna on suomal aiseil a maaseudulla yleensä erillinen rakennus, Jossa käy-dään ottamassa löylyä ja peseytymässä. Varsinaisen löylyhuoneen lisäksi saunarakennukseen kuuluu myös pesuhuone ja pukuhuone. Saunan lämmi-tyslaitteena on tavallisesti kiuas, josta saadaan löylyä heittämällä vettä kiu-kaalle. Kaupunkilaisasunnoissa on nykyisin usein huoneiston yhteydessä oma sauna, jôssa on tietenkin sähkökiuas. Suomalaisissa kerrostaloissa on yleensä myös aina sauna, josta voi varata oman viikottaisen vuoron. Moniila työpaikoilla on omat saunansa, j o skus edustustarkoitukseen, joskus hen-kilökunnan kuntosalin yhteydessä. Yleisiä saunojakin on vielä jäljellä. Niissä on isot kiukaat ja omat kylvettäjät. Vanha suomalainen sauna on ns. savusauna. Kun saunaa lämmitetään, se täyttyy Savulla, joka sitten poistetaan seinäaukosta eli räppänästä. Sauna ei ole suomalainen keksintö. Kaikki suomensukuiset kansat tuntevat saunan, mutta ,se on tunnettu muuallakin maailmassa. Suomessa toimit myös Sauna-Seura, jokalevittää saunatietoutta ja julkaisee „Sauna"-lehteä. Keskustelu ! Marja: 1 Jana: Marja: Jana: Marja: Jana: Hei Jana! 'Minun tekee mieli saunaan. Onko Prahassa saunaal Mihin täällä voi mennä kylpemään? Täällä on sauna yleensä uimahallin yhteydessä, ainakin Podolissa on sauna. Haluatko lähteä uimaan ja saunomaan Podolím? Voidaan mennä vaikka lauantaina, silloin on enemmän aikaa. No hyvä, mennään vaan. Miten sinne Podoliin pääsee? Sinne pääsee yliopistolta raitiovaunulla 17. Voimme tavata vaikka-pa siinä raitiovaunupysäkillä yliopiston edessä. Menen aamupai-vällä kirjastoon lukemaan, nun että sovitaan treffit vaikka yhdeksi. Sopiiko se sinulle? Joo. Sopii hyvin. Menen aamupäivällä pelaamaan kössiä eraan ystäväni kanssa. Nähdään lauanataina. Moi. Moi. 7 FRASEOLOGIAA - UŽITEČNÉ VÝRAZY tekee mieli Minun tekee mieli saunaan. Minun tekee mieli kahvia. chtít, mít chuť Mám chuť/Chtěla bych jít do sauny. Mám chuť na kafe/na kávu. pelata kossiá/tennistá/golfia hrát squash! tenisIgolf ALE! soittaa kitaraa / pianoa hrát na kytaru I na piano kuulua + ILL Saunaan kuuluu pesuhuone. Tämä kuuluu minulle. fit/ Jíštsmsát-tí/ Do sauny patří umývárna. To patří mně. /ég^g^ /tne yf-f |T ř* iranslativ. Koncovka -ksi se připojuje k samohláskovému (slabému) anenu. Používá se často k vyjádření určitého časového bodu, useku, ;terv je chápaný jakocíL . „ SovitaSkolreffiľkeno yhdeksi? Domluvíme si sraz na jednu/ Hän menee kotlin sunnuntaiksi. Pojede na neděli doma. jään heille yôksi. Zůstanu u nich na noc. KIELIOPPIA - MLUVNICKÁ ČÁST III infinitiivi - 3. infinitiv Táytyy - ei tarvitse (täytyi - ei tarvinnut) - muset - nemuse, III infinitiivi - 3. infinitiv 3. infinitiv má znak^Änjg Přidává se k samohláskovému kmenu (silnému). Po znaku -ma-/-ma- následuje pádová koncovka juo-da pít asu-a bydlet asu-ma-ssa asu-ma-sta asu-ma-an teh-dä dělat teke-mä-ssä teke-mä-stä teke-ma-än juo-ma-ssa juo-ma-sta juo-ma-an tava-ta setkat se tapaa-ma-ssa tapaa-ma-sta tapaa-ma-an 3. infinitiv se používá jen s některými pády: Sloveso olla + inessivTj Olin kirjastossa lukema-ssa. Olimme saunassa kylpema-ssä. ISloveso pohybu (kam?) + illativ: Menen kirjastoon lukema-an. Menemme Podolíin uiina-an. Byl jsem v knihovně a studoval. Byli jsme v sauně (se koupat). Jdu do knihovny studovat. Jdeme plavat do Podolí. ■ Sloveso pohybu (odkud?) + elativ: Tulen kiijastosta lukema-sta. Tulemme uima-sta Podolísta. Přicházím z knihovny. (Studoval jsem tam). Přicházíme z Podolí. Byli jsme tam plavat. Též sloveso käydä + inessiv: Han káy saunassa rentoutuma-ssa. Chodí do sauny relaxovat. 3. infinitiv se používá velmi často. Nejčastěji se slovesy: olla + INES Olen syômässä. mennä + ILL Menen syómään. tulia + ELA Tulen syômästä. (Právě) Jím. Jdu se najíst. Byl jsem se najíst, (dosl. přicházím z jídla) Hän on torilla ostama-ssa kalaa. Je na trhu a kupuje rybu /ryby. Han meni torille ostama-an kalaa. Šel na trh koupit rybu /ryby. Hän tuli torilta ostama-sta kalaa. Přišel z trhu, kde koupil rybu /ryby. 3. infinitiv + ADES vyjadřuje též způsob, prostředek: Miten? Jak? Opin lukema-lla. Hän meni uima-lla joen y li. Učím se čtením/tím, že čtu Přeplaval řeku. Täytyy - ei tarvitse (täytyi - ei tarvinnut) -muset - nemuset Sloveso täytyy muset má pouze jeden tvar pro všechny osoby, a vyskytuje se jen v kladném tvaru. Podmět je v genitivu. Přítomný čas: minun täytyy musím meidän täytyy musíme sinun täytyy musíš teidän täytyy musíte hänen täytyy musí heidän täytyy musejí Zápor: minun ei tarvitse nemusím meidän ei tarvitse nemusíme sinun ei tarvitse nemusíš teidän ei tarvitse nemusíte haněn ei tarvitse nemusí heidän ei tarvitse nemusejí Minulý čas: minun taytyi sinun täytyi hänen täytyi musel jsem musel jsi musel meidän taytyi teidän taytyi heidän täytyi museli jsme museli jste museli Zápor: minun ei tarvinnut nemusel jsem sinun ei tarvinnut nemusel jsi hänen ei tarvinnut nemusel_ meidän ei tarvinnut nemuseli jsme teidän ei tarvinnut nemuseli jste heidän ei tarvinnut nemuseli Vzory pro vytvoření věty se slovesem täytyy: Přidává-li se ke slovesu täytyy sloveso v infinitivu, které má přímý předmět, je tento předmět zpravidla v nom, tedy bez koncovky. GEN + täytyy + INF + předmět v NOm| Isän täytyy ostaa uusi auto. Otec musí koupit nové auto Teidän täytyy muistaa tämä asia. Musíte si tuto vec zapamatovat. V PART je předmět tehdy, když a) jde o sloveso, které vyžaduje partitiv, tedy o sloveso průběhové, bezvýsledkové, b) předmět je slovo latkové, c) předmět vyjadřuje neurčitý počet něčeho (veta c): GEN + täytyy + INF + předmět v PART) a) Sinun täytyy auttaa minua. Musíš mi pomoct. b) Meidän täytyy ostaa kahvia. Musíme koupit kávu. c) Hänen täytyy lukea tenttiin monta kirjaa. c) nanen uiy y y ^, ^ dumJBot pfcflw mmho kmh Jde-li o větu zápornou, je předmět vždy v PART: TtF.N + ei tarvitse + INF + předmět v PARTj Isän ei tarvitse ostaa uutta autoa. Teidän ei tarvitse muistaa tätä asiaa. Otec nemusí koupit nové auto. Nemusíte si tuto věc zapamatovat. 163 Jsou-li ve větě dva infinitivy (1. a 3. INF), je předmět též v NOM bez koncovky: GEN + täytyy + INF + 3. INF -ma/-mä + NOM + (ADV) I Minim täytyy mennä viemään kirje postiin. Musím odnést dopis na poštu. Hänen täytyy mennä varaamaan saunavuoro ensi viikoksi. Musí jít rezervovat saunu na příští týden. Je-li věta záporná, je předmět vždy v PART: GEN + ei tarvitse + INF + 3. INF -ma/-mä + PARtI Minun ei tarvitse mennä ostamaan postimerkkiä. Nemusím jít koupit známku. Isän ei tarvitse mennä hakemaan lääkettä apteekista. Otec nemusí chodit pro lék do lékárny. HARJOITUKSIA - CVIČENÍ " 1. Vytvořte věty s 3. infinitivem, tj. s tvarem -ma-/-má-. VZOR: Mihin sina menet? (KAUPPA - OS TA A - OLUT) Kauppaan ostamaan olutta. 1. Mihin Marja menee? (KIRJASTO - LUKEA) 2. Mihin he menevat? (PODOLÍ - UIDA) 3. Mihin te menette? (JAZZ-KLUBI - KUUNNELLA - MUSIIKKI) 4. Mihin sina menet? (LAINATA - KIRJASTO - KIRJA) 5. Mihin han menee? (VIEDA - KIRJE - POSTI) 164 <2 2. Odpovídejte podle vzoru. VZOR: Mitá siná aiot tehda? (KÁYDÁ - KAUPPA - OSTAA - OLUT) Kayda" kaupassa ostamassa olutta. 1. Mitä te teette täällä? 2. Missä Jussi on? 3. Missä olit eilen? 4. Missä hän oli illalla? 5. Missä Jana oli viikonloppuna? 6. Missä olitte koko päivän? 7. Miksi et vastannut puhelimeen? (QLLA - TAALLÁ - OPISKELLA -SUOMI) (KIRJASTO - KIRJOITTAA - ESITELMÄ) (PELATA - TENNIS) (TAVATA - YSTÄVÄ) (KÄYDÄ - KOTI) (OLLA - LUISTELLA - JÄRVI - JÄÄ) (OLLA - JUURI - PUHUA - NAAPURI -KANSSA) Mistä sinä tulet? (KAUPPA - OSTAA - OLUT) Tulen kaupasta ostamasta olutta. 3. Vytvořte věty podle vzoru. VZOR: 1. Mistä sinä tulet? 2. Mistä Jussi tulee? 3. Mistä te tulette? 4. Mistä he tulevat? 5. Mistä hän tulee? (KIRJASTO - LUKEA) (DISKO - TANSSIA) (ASEMA - SAATTAA - YSTÄVÄ) (ITÁLIA - HIIHTÄÄ) (PODOLÍ - SAUNOA) 4. Vytvořte věty podle vzoru. VZOR: Miten sina měnit Brnoon? (LENTÁÁ) Lentamalla, 1. Miten měnit tyohón? (KAVELLÁ) 2. Miten opit suomea? (LUKEA) 3. Miten loysit museon? (KYSELLÁ) 4. Miten vietit viikónlopun? (RETKEILLÁ) 5. Miten ehdit junaan? (JUOSTA) 165 I Přeložte do finštiny a pokuste se ve větách používat 3. infinitiv. 1. Jsem doma a píšu domácí úkol. 2. Jdu na poštu poslat dopis do Finska. 3. Každou středu chodím plavat. 4. Právě se vracím z plavaní. 5. Byl jsem na horách lyžovat. 6. Dejte věty do záporu podle vzoru. VZOR: Minun täytyy ostaa uusi laukku. Minun ei tarvitse ostaa uutta laukkua. 1 Minun täytyy pestä tuo likainen auto. 2. Sinun täytyy kirjoittaa pitka esitelmä. 3. Heidän täytyy mennä kauppaan. 4. Jussin täytyy tehdä koti-tehtävä. 5. Lauran täytyy mennä ratsastustunnille. 6. Sinun täytyy ker-toa Jussille iltasatu. 7. Juoksijan täytyy voittaa kilpailu. 7. Přeložte do finštiny s pomoci slovníku. 1. Musíme mu odpovědět? 2. Musíme se vrátit brzy. 3. Nemusíte.se vrátit tak rychle 4. Musíš být včas doma. 5. Musím ti to zítra ukazat. 6. Už musíte odejít? 7. Musíme to přeložit do zítřka. 8. Musím opravit testy. 9. Nemusí se bát. 10. Tohle musíš umět. 11. Ted musis cist. 12. Musí se učit sám. 13. Musíte poslouchat. 14. Musis jezdit tak často domťP 15 Už budete muset končit. 16. Musím si koupit novy kabát. 17 Musíme to dělat společně. 18. Musím přečíst text ještě jednou. 19 Nemusíte klepat. 20. Musíte mi to vysvětlit. 21. Mu sis mi dat svou adresu. 22 Musí tu zůstat? 23. Musíme čekat dlouho? 24. Musíme tam jít spolu. 25. Dnes musím jít brzy domů. 26. Zítra musím vstat brzo ráno. 27 Musíš si to jablko umýt. 28. Musíme mu napsat dlouhý dopis. 29. Nemusíte jim to říkat. 30. Musím vám to říct. 31. Nemusím mu to říct. 32. Musíš se o to aspoň pokusit. 33. Musíme to vzít domu. 34. Musíš si to pamatovat. 8. Dejte slova v závorkách do translativu. 1. Sovimme treffit (KELLO 1). 2. Minun täytyy ehtiä asemalle (KELLO 5). 3. Marja haluaa matkustaa Suomeen (JOULU). 4. Matkustan maalle (VIIKONLOPPU). 5. Lähden maalle (2 VIIKKO). 166 9 Přeložte do finštiny a použijte translativu. S AN ASTO A - SLOVNÍ ZÁSOBA f 7; v Ift-tť enemmän erillilnen, -sen, -sta více oddělený, zvláštní samostatný heitjtää, -än, -ti, -tänyt házet jemný; fajn(ový) fajn! informace, údaj zbývat led národ saunová kamna domov domů doma patřit koupat se (často v sauně) hieno, -n, -a hienoa! informaatio, -n, -ta jäljellä: olla jäljellä jää, -n, -tä kansa, -n, -a kiulus. -kaan, -asta kolti, -din, -tia kotiin kotona kuulu'a, -n, -i, -nut kyl|peä, -ven, -pi, -penyt |evit|tää, -än, -ti, -tänyt rozšířit lisäksi + GEN lämmit[tää, -än, -ti, -tänyt [ämmityslaiťie, ^teen, -etta loyly, -n, -ä maaseu|tu, -dun, -tua mieli: minun tekee mieli naula, -n, -a nykyisin pesey|tyä, -dyn, -tyi, -tynyt umýt se h k fak \ -;'"» ■ éi'fr, ■ k, při; navíc zatopit; ohřát topné těleso pára (v sauně) venkov chcesemi,mámchu£ hřebík dnes, nyní pesuhuone, -en, -tta místnost na mytí, koupelna poistlaa, -an, i -anut odstranit páás|ta, -en, -i -syt dostat se (kam) pukuhuone, -en, -tta šatna raitiovaunu, -n, -a tramvaj raitiovaunupysak|ki, n _a stanice tramvaje retkeil|la, -en, -i, -lyt jezdit na výlety saltu,-dun,-tua pohádka; Satu je tez ženské jméno sauno|a, -n, -i, -nut saunovat se savu, -n, -a kouf seinaauk|ko, ~on, -koa otvor ve zdi seura, -n, -a společnost, spolek silloin tehdy suomensukui|nen, -sen,-sta Finům příbuzný sáhko, -n, -a elektřina treffit (pl) (slang) schůzka tunnetltu, -un, -tua známý (všeobecné) taytjtya, -yn -tyi,-tynyt zaplnit se uimahalli, -n, -a plavecký bazén, stadion vaikka třeba; ačkoliv yhteydessa: GEN + yhteydessa spolu s, při yleensa ' zpravidla, obyčejně MRA. V 'Ú^y ' ''^"^ .! - St *Uy " jf - i - i-ř 'imma ******" s/fo*a ' a fejpt % m a, j"_ 1 . ., -ÚfiÍA €jete. ■ ',