15 15. KAPPALE - VIIDESTOISTA KAPPALE Paasiainen Paasiainen on vanha kristillinen juhla, jota vietetaan Kristuksen ylosnouse-muksen muistojuhlana. Páásiaisviikon paivillá on kansanomaiset nimet, jotka osaksi liittyvat katoliseen perinteeseen: palmusunnuntai Květná neděle kellokeskiviikko Škaredá středa kiirastorstai Zelený čtvrtek pitkáperjantai Velký pátek lankalauantai Bílá sobota páásiaissunnuntai Boží hod velikonoční paásiaismaananíai Pondělí velikonoční Nykyisin paásiáista vietetaan paitsi kristillisena juhlana myos kevaán juhla-na. Nykyaikana ei páasiáiseen enaa liity niin paljon kansanomaista perin-netta kuin aikaisemmin. Mutta toki suomalaisissa perheissa edelleenkin syodáán perinteista páasiaisruokaa. Paásiaispóytaán kuuluvat varikkaat kananmunat, lampaanliha, mámmi ja itasuomalainen pasha. Pasha on alun-perin venáláinen moka, joka on levinnnyťkoko Suomeen vasta parin viime vuosikymníenen aikana. 168 Voi ja sokeri vaahdotetaan, samoin kerma. Vaahdot yhdistetaán ja lisátáan rahka seka keltuaiset. Lisátaán muut mausteet ja sekoitetaan massa tasai-seksi. Pashaseos pannaan valumaan kostella harsokankaalla vuorattuun puumuottiin tai muuhun reiálliseen astiaan. Seos painellaan astiaan tiiviik-si ja paino asetetaan páalle. Astia nostetaan toiseen astiaan, silla pashasta valuu nestetta. Pashan annetaan olla yoň yli jaákaapissa ja seuraavana pái-vána se kumotaan tarjoiluvadille. Hyváa ruokahalua! Mammi on vanha suomalainen páásiáisruoka. Mallas- ja ruisjauhoista kei-letáan lóysa puuro, joka sitten paistetaan uunissa. Mámmi on tyolas val-mistaa, joten nykyisin se yleensá ostetaan valmiina ruokakaupasta. Keskustelu Jana: Hei Marja. Mita aiot tehda paasiáisena? Marja: Moi. En tiedá, minulla on pari seminaarityota, jotka mun taytyy kirjoittaa. Jana: Ajattelin kutsua šinut mummolaan viettamaán tšekkiláista páási- áistá, aidolle tšekkilaiselle maaseudulle, Marja: Voi, sehan olisi kivaá. Tšekkilainen paasiainen, mita se tarkoittaa? Jana: No, ennen kaikkea se tarkoittaa paljon ruokaa. Mutta jos on kaunis ilma, voimme tehda retken maaseudulle. Yleensa páásiaisena on jo kaunis kevat. Marja: Millaisia ovat tšekkilaiset perinneruuat? Jana: Páásiáiseen kuuluvat varik- káat ja taidokkaasti maala- tut kananmunat, 'mazanec' eli páasiaispulla, 'beránek' eli tavallisesti suklaalla kuorrutettu, makea karitsa- leivos ja paljon muuta hyvaá. Eri paikkakunnilla on erilaiset tavat. Ja sitten toisena paásiáispaivana on 'pomlázka'. Marja: Mika se on? Jana: Se on vanhá tapa. Nuoret pojat ja joskus miehetkin kiertávat kylán taloissa ja 169 pääsiäisvitsoilla virpovat kylän tytot ja emännät. Vastineeksi saavat koristellun kananmunan tai jotain muuta syotävää tai juotavaa. Marja' Meillä Suomessakin on sellainen tapa, mutta jo palmusunnuntaina. Lapset kiertävätkylääja virpovat: „Virvon, varvon tulevaks vuueks tuoreeks, terveeks." Nykyisin se ei ble enää tavallista. Jana: Meillä kyllä virpominen on edelleenkin elävä tapa ja sita tapaa jopa kaupungeissakin. Lähdetään siis maalle pääsiäiseksi, voit ottaa seminaarityôt mukaan, bussi lähtee torstaina kello neljä. Tavataan Florencin linja-autoasemalla. Marja: No hyvä. Kiitos kutsusta. Moi. FRASEOLOGIAA - UŽITEČNÉ VÝRAZY juoda pít juotava syodä syôtävä nähdä nähtävä kuulln kuultava k pití jíst kjídlu vidět k vidění slyšet k slyšení Haluatko jotain juotavaa? Chceš něco k pití? Onks sulla (onko sinulla) mitáan sydtáváá? Máš něco k jídlu ? Museossa on paljon náhtáváá. V muzeu je hodně (věcí) k vidění. Messuilla oli paljon náhtaváá ja kuultavaa. Na veletrhu bylo hodně k vidění a k slyšení, KIELIOPPIA - MLUVNICKÁ ČÁST Monikko - Množné číslo Vielä kerran illatiivi - Ještě jednou illativ Pronominien tämä, tuo, se taivutus monikossa - Skloňování zájmen tento, tato, toto v mn. c. Pronominien mikä?, kuká? taivutus - Skloňování zájmen co?, kdo? Monikko - Množné číslo Znakem množného čísla při skloňování je -i-. Připojením plurálového -i- ke kmenu dochází k podobným změnám jako u sloves při připojování imper-fektního znaku -i- (viz lekce 10). Jednotlivé typy: 170 1. -i- se přidává beze změny ke slovům s kmenem na -o, -o, -u, -y: -O + 1 > -01 -Ô + i > -oi U + 1 > "Hl y + i > -yi talo- - talo-i-ssa pôllo- - pollô-i-llä suku- - suvu-i-ssa hylly- - hylly-i-lle dům sova rod polička 2.1 Slova s kmenem na -i mají změnu: -i + i>-ei \ kaappi- - kaape-i-ssa skříň pankki- - panke-i-lla banka jTšloVaTkrn^n^^ -e + i > -i nimi suuri pieni saari nirae- - nim-i-ssa jméno suure- - suur-i-ssa velký piene- - pien-i-ssä malý saare- - saar-i-ssa ostrov POZOR: 1. NOM na -si zachovává v mn. Č. -si: vesi voda vede- vete- vet- vesi-ssä käsi ruka kade- käte- kät- - käsi-llä 2 Sem patří i slova končící na souhlásku, která mají Vkm na -e: NOM ihminen člověk - Vkm ihmise-: mn. č. ihmis-i-lla NOM kysymys otázka - Vkm kysymykse-: mn. č. kysymyks-i-ssa filnva s kmenem na -a mohou alternovat^ -a + i > -oi pokud slovo je dvouslabičné a v první slabice je i, a, e: ilta- - ilto-i-na večer kana- - kano-i-lla slepice teltta- - telto-i-ssa stan 171 •a + i > -i - pokud slovo je dvouslabičné a v první slabice je u nebo o: kukka- - kuk-i-ssa květina sota- - sod-i-ssa válka 5. Slova s kmenem na -á mají změnu jako v (3): -a + i > -i metsá- - mets-i-ssa les silmá- - silm-i-ssá" oko Slova s kmenem na dlouhou samohlásku nebo dvojhlásku redukují druhý vokál: -aa + i > -ai -áá + i > -ái -uu + i > -ui -yy + i > -y« -ai + i > ■ai -ie + i > • ei -uo + i > -oi -yo + i > -oi maa- - ma-i-ssa zeme paa- - pa-i-ssa hlava suu- - su-i-hin ústa syy- - sy-i-llá důvod hai- - ha-i-lla žralok tie- - te-i-lla cesta suo- - so-i-lla bažina tyo- - to-i-ssa práce POZOR: Sem patří i slova končící na souhlásku, která mají Vkm končící na dlouhou samohlásku: NOM rikas bohatý - Vkm rikkaa-: mn.č. rikka-i-ta NOM hammas zub - Vkm hampaa-: mn.č. hampa-i-ssa kmen na -ee -ee + i > -ei NOM na -e: huone huonee- - huone-i-ssa pokoj kirje kirjee- - kirje-i-ssa dopis 172 Příklady: NOM talo dum mn.č. talo-t domy ESS talo-na talo-i-na TRANS talo-ksi talo-i-ksi INES talo-ssa talo-i-ssa ELA talo-sta talo-i-sta ILL talo-on talo-i-hin ADES talo-lla talo-i-lla ABL talo-lta talo-i-lta ALL talo-lle talo-i-lle NOM j.č. kaappi skříň mn.č. kaapit skříně ESS kaappina kaappeina TRANS kaapiksi kaapeiksi INES kaapissa kaapeissa ELA kaapista kaapeista ILL kaappiin kaappeihin ADES kaapilla kaapeilla ABL kaapilta kaapeilta ALL kaapille kaapcille NOM JA vesi voda mn.č. vedet vody ESS vetenä vesinä TRANS vedeksi vesiksi INES vedessä vesi s sä ELA vedestä vesistä ILL veteen vesiin ADES vedellä vesillä ABL vedeltä vesiltä ALL vedelle vesille NOM punainen puhelin mn.č. punaiset puhelimet červený telefon červené telefony ESS punaisena puhelimena punaisina puhelimina TRANS punaiseksi puhelimeksi punaisiksi puhelimiksi INES punaisessa puhelimessa punaisissa puhelimissa ELA punaisesta puhelimesta punaisista puhelimista ILL punaiseen puhelimeen punaisiin puhelimiin ADES punaisella puhelimella punaisilla puhelimilla ABL punaiselta puhelimelta punaisilta puhelimilta ALL punaiselle puhelimelle punaisille puhelimille 173 Vielä kerran illatiivi - Ještě jednou illativ (viz také lekce 6) Illativ má v mn. č. tři typy koncovek: 1. -in; 2. -hin; 3. -siin. Srovnej tvoření mn. č. u různých typů slov. 1. j.č. kivi Vkm kive- + V + n > kiveen mn.č. kive- + i > kivi + in kämen do kamene do kamenů metsä - metsään - metsiin luola - luolaan - luoliin les - do lesa - do lesů jeskyně - do jeskyně - do jeskyní j.C. mn.č. kirkko Vkm kirkko- + V + n > kirkkoon kostel do kostela kirkko- + i > kirkkoi + hin do kostelů pöllö - pöllöön - pöllöihin puku - pukuun - pukuihin hylly - hyllyyn - hyllyihin j.č. pää + h + V + n > päähän mn.č. pää + i > päi + hin j.č. pankki + V + n > pankkiin mn.č. pankki + i > pankkei + hin j.č. yö + h+V + n > yöhön mn.č. yö + i > öi + hin j.č. tie + h+V + n > tiehen mn.č. tie + i > tei + hin j.č. suo + h+V + n > suohon mn.č. suo + i > soi + hin sova — do sovy — do sov oblek - do obleku - do obleku police - do police - do polic hlava do hlavy do hlav banka noc cesta bažina do banky do bank do noci do nocí do cesty do cest do bažiny do bažin 3. j.č. taivas Vkm taivaa + seen > taivaaseen mn.č. taivaa + i > taivai+siin nebe do nebe do nebes huone - huoneeseen - huoneisiin kevät - kevääseen - keväisiin místnost do místnosti do místností jaro - do jara - do jar 174 / Pronominien tämä, tuo, se taivutus monikossa - - Skloňování zájmen tento, tato, toto v mn. č. NOM j.č. tämä tento mn.č. nämä tito (iEN PART tämä-n tä-tä í /vaW f 9? nä-i-den nä-i-tä liSS tä-nä nä-i-nä IRANS tä-ksi nä-i-ksi INES tä-ssä nä-i-ssä ELA tä-stä nä-i-stä ILL tä-hän nä-i-hin ADES tä-Uä nä-i-llä ABL tä-ltä nä-i-ltä ALL tä-lle nä i Íle NOM j-í- tuo tamten mn.č. nuo tamti GEN PART tuo-n tuo-ta no-i-den no-i-ta ESS tuo-na no-i-n a TRANS tuo-ksi no-i-ksi INES tuo-ssa no-i-ssa ELA tuo-sta no-i-sta ILL tuo-hon no-i-hin ADES tuo-lla no-i-lla ABL tuo-lta no-i-lta ALL tuo-lle no-i-lle NOM j.č. se ten mn.č. ne ti GEN PART se-n sitä ni-i-den ni-i-tä ESS se-n ni-i-nä TRANS si-ksi ni-i-ksí INES siinä ni-i-ssä ELA siitä ni-i-stä ILL siihen ni-i-hin ADES si-llä ni-i-Uä ABL si-ltä ni-i-ltä ALL si-lle ni-i-lle POZNÁMKA: Mn. Č. PART a GEN uvádíme podrobněji v lekcích 17 a 18. 175 ##+ Pronominien mikä?, kuka? taivutus - Skloňování zájmen co?, kdo NOM j. č. mikä co? (NOM mn. č . mitkä) GEN mi-nkä čeho ? PART mi-tä co? TRANS mi-ksi proč? INES . mi-ssä kde? ELA mi-stä odkud? ILL mi-hi n kam? NOM (NOM j. c. mn. č. kuka ketkä) kene-n ke-tä kene-ksi kene-Uä kene-ltä kene-lle kdo? čí? koho? za koho? kdo (má)? od koho? komu? Í|É POZNÁMKA: Množné číslo zájmena mikä, kromě mitkä v NOM, neexistuje. Plurálov tvary od kuka. kromě uvedeného ketkä, se používají malo. HARJOITUKSIA - CVIČENÍ '•I 1. Skloňujte ve všech pádech, které znáte: j. č. GEN, PART, INES, ELA, ILL, ADES, ABL, ALL, ESS, TRANS a mn. c. NOM, INES, ELä' ILl! ADES, ABL, ALL, ESS, TRANS. 6. tämä kaunis huone 7. hyvä ja halpa sanakirja 8. keltainen kevätaurinko 9. moni köyhä maa 10. se vaikea kieli 1. tämä musta kassi 2. se pitkä elokuva 3. suuri yliopisto 4. uusi pankki 5. tuo pieni kauppa 2. Dejte do jednotného čísla podle vzoru. VZOR: nuo suomalaiset ystäväni > tuo suomalainen ystäväni 1 nuo pyoreät poydät 2. nämä tsekkiläiset oluet 3. nuo vanhat rakennukset 4 neharmaatlinnut 5. nämä lyhyet kirjeet 6. ne kallioiset saaret 7.neHelsin-gin siniset bussit 8. nuo Itameren valkoiset laivat 9. nämä kalliit lomamatkat 3, Dejte věty do množného čísla. 1 Vastaan TÄHÄN KIRJEESEEN huomenna. 2. Tutustun S1IHEN EHDOTUKSEEN myohemmin. 3. Ajattelin osallistua TUTKIMUK-SEEN 4 OlentyytyväinenVASTAUKSEEN. 5. Jos et tíedä, voit kysya 176 OPFTTAJALTA 6. Kerron asian SERKULLENI. 7. Ohjelma UUDES-IA EUROOPIVtLAISESTA FILMISTÄ oli hyva. 8. Valokuva uka.^a ' V iPWSTA oli hauska 9. Keskustelimme Tuovin UUDESTA lmw v vqtäVÄSTÄMME 12. Pidän PUUROSTA. >fl 1 Me' juttelimme -YS1 AVAí> i Aiviivin. - vtrc v ctS tar rni. '' „.....Au- cpriÄSTÄÄN^ 14 Han ei pidäTOYKEASTA TAKJUl 3. Pitäako han SEDAMAAfN. it. na f tptastOSSA M .ASTA 15 Hän opiskelee usem myohaan K1RJ^™^A. ' Káľmme emTEATTERISSA jaKONSERTISSA. 17. UIMARAN-|f>. Kaymmeusein PÄÄSIÄISPÁIVANA matkustamme NAr T,ÄSS« 18päIXper.nteeseen — maaile. 1?- auumrtL^ko m,rTACTi4AN 71 Seuraava- mämm, ja paaha. 20■o~^F™^älS *»-ffÄSr- nakdala ,4. SAUNASSA o„ „ykyisin sähkokiuas. 25. Pikkupoja. leikkívä. mieleUäan AUTOLLA. 4 Dejte do illativu v i. a mn. č. VZOR- suuri sunnitelma - suureen suunni.elmaan - snuriin suunnitelmiin ,pimeae,«men 2. koS«ea J^ÄS ! 5 kylmä sade 6. aurinkoinen paiva 7. tama tseKRiperne kerroksinen hotelli 9. se pieni ongelma 5. Preložte do finštiny. 1 Studenu jsou ve školách. 2. Kamarádj.si.povidají o filmech. 3. Mladi L'fľžiji ve velkých městech. 4. Láhve a sklenice ,« . g* 5. Lampy sviti večer „a ulicich. 6. Obraz, v,s, na stena h I.JgV 12. Knihy jsou na policích a časopisy na stolech. 6 Přeložte do finštiny s pomocí slovníku. ,' Zaosali iste si adresy? 2. Auta stála na ulicích. 3. Vykoupeme se v reSh 4 Košile uložili do skříní. 5. Kluci a dívky stah u zdí l O soortu se v prvních dopisech nezmínili. 7. Otevřeli nám posluchárny velľýmľkľč 8. OblékUse'do teplých kabátů. 9. Něco vám o ruch povím, f^chdétechješté uslySíte. 11. S posledními testy jsem spokojena. SB _ 7. Přeložte do finštiny a použijte tázacích zájmen. 1. Kde jsou ty knihy? 2. Kdo bude kupovat jejich dům? 3. Čije tamten krásný dům? 4. Jaké telefonní číslo má pan Mikkola? 5. Jak se jmenuje tato ulice? 6. Čí je tohle kolo? 7. Který den je dnes? 8. Odkud to víš? 9. Proč jste to udělal? 10. Co jsi jim řekl? 11. Proč mi to povídali? 12. Proč se vám to nelíbilo? 13. Co studuje Jana? 14. Co děláš ty? 15. Odkud přicházíš? 16. Proč studuješ finštinu? 17. Čí je to nové auto? 18. Kde bydlíte? 19. Kam jdete? SANASTOA - SLOVNÍ ZÁSOBA aikaisemmin dříve nost|aa, -an, -i, -anut zvednout appetsiininkuor|i, nykyaikana v dnešní době -en, -ta pomerančová kůra opintotoimisto, -n, -a studijní oddělení aset|taa päällc. osaksi částečně -an, -ti, -tanut pokládat navrch osallistu|a, astia, -n, -a nádoba -n, -i, -nut + ILL zúčastnit se ehdotu|s, -ksen, -sta návrh painel|la, -en, -i, -lut tlačit helluntai, -n, -ta Svatodušní svátky, painti. -n, -a závaží; váha letnice pai|ta, -dan, -taa košile hiljai|nen, -sen, -sta tichý paitsi kromě jääkaaplpi, -n, -a lednička peřin |ne, -teen, -nettä tradice kallioi|nen, -sen, -sta skalnatý pyoreä, -n, -ä kulatý kananmuna, -n, -a vejce rahka, -n, -a tvaroh kansanomai|nen, rei|kä, -än, -kää díra -sen, -sta lidový samoin též; podobně keltuai n en. -sen, -sta žloutek sananlasku. -n, -a přísloví kerma, -n, -a smetana sekoit|taa, -an, -ti, -anut míchat kostea, -n, -a vlhký seo|s, -ksen, -sta směs kristilli|nen, -sen, -stä křesťanský sillä neboť kuin než sitruuna, -n, -a citron koyhä, -n, -ä chudý tarjoilija, -n, -a číšník laiva, -n, -a loď tasai|nen, -sen, -sta hladký lampaanliha, -n, -a skopové maso terve, -en, -ttä zdravý liit|tya, vztahovat se; tiivi|s, -in, -stä těsný -n, -tyi, -tynyt + ILL připojit se tuore, -en, -tta čerstvý lisä|tä, -an, -si, -nnyt přidat tutkimu|s, -ksen, -sta výzkum manteli, -n, -a mandle tôykeä, n, -ä nevrlý, nevlídný mummola, -n, -a u babicky vaah|to, -don, -toa pěna monikerroksi n en. mnohopodlažní valu|a, -u, -i, -nut téct -sen, -sta värik|äs, -kään, -stä barevný myohään pozde yhdistjää, -än, -i, -änyt spojit neste, -en, -ttä tekutina yli + GEN přes 178