14 ■f 4 KAPPALE — NELJÄSTOISTA KAPPALE Sauna Satu meni saunaan Sauna on suomalaisella maaseudulla yleensä erillinen rakennus, Jossa käy-dään ottamassa löylyä ja peseytymässä. Varsinaisen löylyhuoneen lisäksi saunarakennukseen kuuluu myös pesuhuone ja pukuhuone. Saunan lämmi-tyslaitteena on tavallisesti kiuas, josta saadaan löylyä heittämällä vettä kiu-kaalle. Kaupunkilaisasunnoissa on nykyisin usein huoneiston yhteydessä oma sauna, Jossa on tietenkin sähkökiuas. Suomalaisissa kerrostaloissa on yleensä myös aina sauna, josta voi varata oman viikottaisen vuoron. Moniila työpaikoilla on omat saunansa, joskus edustustarkoitukseen, joskus hen-kilökunnan kuntosalin yhteydessä. Yleisiä saunojakin on vielä jäljellä. Niissä on isot kiukaat ja omat kylvettäjät. Vanha suomalainen sauna on ns. savusauna. Kun saunaa lämmitetään, se täyttyy šävulla, joka sitten poistetaan seinäaukosta eli räppänästä. Sauna ei ole suomalainen keksintö. Kaikki suomensukuiset kansat tuntevat I saunan, mutta ..sc on tunnettu muuallakin maailmassa. Suomessa toimii myös Sauna-Seura, joka levittää saunatietoutta ja julkaisee „Sauna"-lehteä. Keskustelu Marja: Hei Jana! Minun tekee mieli saunaan. Onko Prahassa saunaa Mihin täällä voi mennä kylpemään? Jana: Täällä on sauna yleensä uimahallin yhteydessä, ainakin Podolissa on sauna. Haluatko lähteä uimaan ja saunomaan Podoli'in? Voidaan mennä vaikka lauantaina, silloin on enemmän aikaa. Marja: No hyvä, mennään vaan. Miten sinne Podoliin pääsee? Jana: Sinne pääsee yliopistolta raitiovaunulla 17. Voimme tavata vaikka- pa siinä raitiovaunupysäkillä yliopiston edessä. Menen aamupäi- vällä kirjastoon lukemaan, nun että sovitaan treffit vaikka yhdeksi. Sopiiko se sinulle? Marja: Joo. Sopii hyvin. Menen aamupäivällä pelaamaan kössiä erään ystäväni kanssa. Nähdään lauanataina. Moi. Jana: Moi. FRASEOLOGIAA - UŽITEČNÉ VÝRAZY tekee mieli Minun tekee mieli saunaan. Minun tekee mieli kahvia. chtít, mít chuť Mám chuť/Chtěla bych jít do sauny. Mám. chuť na kafe/na. kávu. pelata kóssiá/tennistá/ golfía hrát squashl tenis I golf ALE! soittaa kitaraa/pianoa hrát na kytaru lna piano kun lna + ILL Saunaan kuuluu pesuhuone. Tämä kuuluu minulle. Do sauny patří umývárna. To patří mně. ľranslativ. Koncovka -ksi se pripojuje k samohláskovému (slabému) ;menu. Používá se často k vyjadrení určitého časového bodu, úseku, Uerý je chápaný jako cíl. Sovitaanko treffít kello yhdeksi? Domluvíme si sraz na jednu? Hän menee kotiin sunnuntaiksi. Pojede na neděli domá. Jään heille yóksi. Zůstanu u nich na noc. KIELIOPPIA - MLUVNICKÁ ČÁST III infinitiivi - 3. infinitiv Taytyy - ei tarvitse (taytyi - ei tarvinnut) - muset - nemuset IHiliiíi^^HHHHHHHHHHHHHHl^^HMiii^llBHilHHHii^HHH III infinitiivi - 3. infinitiv 3. infinitiv má znak -ma-/-mä- Přidává se k samohláskovému kmenu (silnému). Po znaku -ma-/-mä- následuje pádová koncovka. juo-da pít asu-a bydlet asu-ma-ssa , asu-ma-sta asu-ma-an teh-dä dělat teke-mä-ssä teke-mä-stä teke-mä-än juo-ma-ssa juo-ma-sta juo-ma-an tava-ta setkat se tapaa-ma-ssa tapaa-ma-sta tapaa-ma-an 3. infinitiv se používá jen s některými pády: Sloveso olla + inessiv: Sloveso pohybu (kam?) + illativ: Menen kirjastoon lukema-an. Menemme Podolíin uima-an. Jdu do knihovny studovat. Jdeme plavat do Podolí. i Olin kirjastossa lukema-ssa. Byl jsem v knihovně a studoval. Olimme saunassa kylpema-ssá. Byli jsme v sauně (se koupat). Sloveso pohybu (odkud?) + elativ: Tulen kirjastosta lukema-sta. Tulemme uima-sta Podolísta. Přicházím z knihovny. (Studoval jsem tam). Přicházíme z Podolí. Byli jsme tam plavat. Též sloveso käydä + inessiv: Hän käy saunassa rentoutuma-ssa. Chodí do sauny relaxovat. 3. infinitiv se používá velmi často. Nejčastěji se slovesy: olIa + INES Olen syómässä. (Právě) Jím. mennä + ILL Menen syômään. Jdu se najíst. tulia + ELA Tulen sy omasta. Byl jsem se najíst, fdosl. přicházím z jídla) Hän on torilla ostama-ssa kalaa. Je na trhu a kupuje rybu /ryby. Hän meni torille ostama-an kalaa. Šel na trh koupit rybu /ryby. Hän tuli torilta ostama-sta kalaa. Přišel z trhu, kde koupil rybu /ryby. 3. infinitiv + ADES vyjadřuje též způsob, prostředek: Miten? Jak? Opin lukema-lla. Hän meni uima-lla joen yli. Učím se čtením/tím, ze čtu Přeplaval řeku. 000 Täytyy - ei tarvitse (täytyi - ei tarvinnut) -muset - nemuset Sloveso täytyy muset má pouze jeden tvar pro všechny osoby, a vyskytuje se jen v kladném tvaru. Podmět je v genitivu. Přítomný čas: minun täytyy musím sinun täytyy musíš hänen täytyy musí meidän täytyy musíme teidän täytyy musíte heidän täytyy musejí Zápor: minun ei tarvitse nemusím sinun e i tarvitse nemusíš hänen ei tarvitse nemusí meidän ei tarvitse nemusíme teidän ei tarvitse nemusíte heidän ei tarvitse nemusejí Minulý čas: ininun täytyi musel jsem sinun täytyi musel jsi hänen täytyi musel meidän täytyi museli jsme teidän täytyi museli jste heidän täytyi museli Zápor: minun ei tarvinnut nemusel jsem sinun ei tarvinnut nemusel jsi hänen ei tarvinnut nemusel meidän ei tarvinnut nemuseli jsme teidän ei tarvinnut nemuseli jste heidän ei tarvinnut nemuseli Vzory pro vytvoření věty se slovesem täytyy: Přidává-li se ke slovesu täytyy sloveso v infinitivu, které má přímý předmět, je tento předmět zpravidla v NOM, tedy bez koncovky. GEN + täytyy + INF + předmět v NOM Isän täytyy ostaa uusi auto. Otec musí koupit nove' auto. Teidän täytyy muistaa tämä asia. Musíte si tuto věc zapamatovat. V PART je předmět tehdy, když a) jde o sloveso, které vyžaduje partitiv, tedy o sloveso průběhové, bezvýsledkové, b) předmět je slovo látkové, c) předmět vyjadřuje neurčitý počet něčeho (věta c): GEN + täytyy + INF + předmět v PART a) Sinun täytyy auttaa minua. Musíš mi pomoct. b) Meidän täytyy ostaa kahvia. Musíme koupit kávu. c) Hänen täytyy lukea tenttiin monta kirjaa. Musí na zkoušku přečíst mnoho knih. Jde-li o větu zápornou, je předmět vždy v PART: GEN + ei tarvitse + INF + předmět v PART Isän ei tarvitse ostaa unita autoa. Otec nemusí koupit nove' auto. Teidän ei tarvitse muistaa tätä asiaa. Nemusíte si tuto věc zapamatovat. 163 Jsou-li ve větě dva infinitivy (1. a 3. INF), je předmět též v NOM bez koncovky: GEN + täytyy + INF + 3. INF -ma/-mä + NQM + (ADV) Minun täytyy mennä viemään kirje postiin. Musím odnést dopis na poštu. Häneii täytyy mennä varaamaan saunavuoro ensi viikoksi. Musí jít rezervovat saunu na příští týden. Je-li věta záporná, je předmět vždy v PART: GEN + ei tarvitse + INF + 3. INF -ma/-mä + PART Minun ei tarvitse mennä ostamaan postimerkkiä. Nemusím jít koupit známku. Isän ei tarvitse mennä hakemaan lääkettä apteekista. Otec nemusí chodit pro lék do lékárny. HARJOITUKSIA - CVIČENÍ 1. Vytvořte věty s 3. infinitivem, tj. s tvarem -ma-/-má-. VZOR: Mihin sina menet? (KAUPPA - OSTAA - OLUT) Kauppaan ostamaan olutta. 1. Mihin Marja menee? (KIRJASTO - LU KE A) 2. Mihin he menevát? (PODOLÍ - U1DA) 3. Mihin te menette? (JAZZ-KLUBI - KUUNNELLA - MUSIIKKI) 4. Mihin siná menet? (LAINATA - KIRJASTO - KIRJA) 5. Mihin han menee? (VIEDÁ - KIRJE - POSTI) 164 4} 2. Odpovídejte podle vzoru. VZOR: Mitá siná aiot tehda? (KÁYDÁ - KAUPPA - OSTAA - OLUT) Kayda kaupassa ostamassa olutta. 1. Mitá te teette táalla? (OLLA - TÁÁLLÁ - OPISKELLA - SUOMI) 2. Missá Jussi on? (KIRJASTO - KIRJOITTAA - ESITELMÁ) 3. Missa olit eilen? (PELATA - TENNIS) 4. Missá han oli illalla? (TAVATA - YSTÁVÁ) 5. Missá Jana oli viikonloppuna? (KÁYDÁ - KOTI) 6. Missá olitte koko páiván? {OLLA - LUISTELLA - JÁRVI - JÁÁ) 7. Miksi et vastannut puhelimeen? (OLLA - JUURI - PUHUA - NAAPURI - KANSSA) 3. Vytvořte věty podle vzoru. VZOR: Mistá siná tulet? (KAUPPA - OSTAA - OLUT) Tulen kaupasta ostamasta olutta. 1. Mistá siná tulet? (KIRJASTO - LUKEA) 2. Mista Jussi tulee? (DISKO - TANSSIA) 3. Mistá te tulette? (ASEMA - SAATTAA - YSTÁVÁ) 4. Mistá he tulevat? (ITALIA - HIIHTÁÁ) 5. Mistá hán tulee? (PODOLÍ - SAUNOA) 4. Vytvořte věty podle vzoru. VZOR: Miten siná měnit Brnoon? (LENTÁÁ) Lentámallá. 1. Miten měnit tyóhón? (KÁVELLÁ) 2. Miten opit suomea? (LUKEA) 3. Miten lóysit museon? 4. Miten vietit viikónlopun? (RETKEILLÁ) 5. Miten ehdit junaan? (JUOSTA) 165 iB_ 5. Přeložte do finštiny a pokuste se ve větách používat 3. infinitiv. 1. Jsem doma a píšu domácí úkol. 2. Jdu na poštu poslat dopis do Finska. 3. Každou středu chodím plavat. 4. Právě se vracím z plavání. 5. Byl jsem na horách lyžovat. 6. Dejte věty do záporu podle vzoru. VZOR: Minun täytyy ostaa uusi laukku. Minun ei tarvitse ostaa uutta laukkua. 1. Minun täytyy pestä tuo likainen auto. 2. Sinun täytyy kirjoittaa pitka esitelmä. 3. Heidän täytyy mennä kauppaan. 4. Jussin täytyy tehdä koti-tehtävä. 5. Lauran täytyy mennä ratsastustunnille. 6. Sinun täytyy ker-toa Jussille iltasatu. 7. Juoksijan täytyy voittaa kilpailu. 7. Přeložte do finštiny s pomoci slovníku. 1. Musíme mu odpovědět? 2. Musíme se vrátit brzy. 3. Nemusíte se vrátit tak rychle. 4. Musíš být včas doma. 5. Musím ti to zítra ukázat. 6. Už musíte odejít? 7. Musíme to přeložit do zítřka. 8. Musím opravit testy. 9. Nemusí se bát. 10. Tohle musíš umět. 11. Teď musíš číst. 12. Musí se učit sám. 13. Musíte poslouchat. 14. Musíš jezdit tak často domů? 15. Už budete muset končit. 16. Musím si koupit nový kabát. 17. Musíme to dělat společně. 18. Musím přečíst text ještě jednou. 19. Nemusíte klepat. 20. Musíte mi to vysvětlit. 21. Musíš mi dát svou adresu. 22. Musí tu zůstat? 23. Musíme čekat dlouho? 24. Musíme tam jít spolu. 25. Dnes musím jít brzy domů. 26. Zítra musím vstát brzo ráno. 27. Musíš si to jablko umýt. 28. Musíme mu napsat dlouhý dopis. 29. Nemusíte jim to říkat. 30. Musím vám to říct. 31. Nemusím mu to říct. 32. Musíš se o to aspoň pokusit. 33. Musíme to vzít domů. 34. Musíš si to pamatovat. v 8. Dejte slova v závorkách do translativu. 1. Sovimme treffit (KELLO 1). 2. Minun täytyy ehtiä asemalle (KELLO 5). 3. Marja haluaa matkustaa Suomeen (JOULU). 4. Matkustan maalle (VIIKONLOPPU). 5. Lähden maalle (2 VIIKKO). 166 _m 9. Přeložte do finštiny a použijte translativu. 1. Jdu k lékaři na desátou. 2. Slíbil přijít na sedmou. 3. Jedu na měsíc do Ameriky. 4. Jedeme na týden lyžovat. 5. Máme rezervaci v hotelu na tři dny/ noci. 6. Máme rezervaci v restauraci na sedmou. 7. Půjčil jsem si knihu z knihovny na dva týdny. 8. Na dnešní večer máme lístky do divadla. SANASTOA - SLOVNÍ ZÁSOBA i ti » M-ť ■* ILÍ. ' &«l ní. enemmän více pesuhuone, -en, -tta místnost na mytí, erilli|nen, -sen, -sta oddělený, zvláštní, koupelna samostatný poist|aa, -an, -i -anut odstranit heit|tää, -än, -ti, -tänyt házet pääs|tä, -en, -i -syt dostat se (kam) hieno, -n, -a jemný; fajn(ový) pukuhuone, -en, -tta šatna hienoa! fajn! raitiovaunti. -n, -a tramvaj informaatio, -n, -ta informace, údaj raitiovaunupysäkjki. jäljellä: olla jäljellä zbývat -n, -ä stanice tramvaje jää, -n, -tä led retkeil|lä, -en, -i, -lyt jezdit na výlety kansa, -n, -a národ sa|tu, -dun, -tua pohádka; Satu je též kiujas, -kaan, -asta saunová kamna ženské jméno ko|ti, -din, -tia domov sauno|a, -n, -i, -nut saunovat se kotiin domů savu, -n, -a kouř kotona doma seinaauk|ko, -on, -koa otvor ve zdi kuulu|a, -n, -i, -nut patřit seura, -n, -a společnost, spolek kyl|peä, koupat se silloin tehdy -ven, -pi, -penyt (často v sauně) suomensukui|nen, levitjtää, -än, -ti, -tänyt rozšířit -sen, -sta Finům příbuzný lisäksi + GEN k, při; navíc sähkii, -n, -ä elektřina lämmit|tää, treffit (pl) (slang) schůzka -än, -ti, -tänyt zatopit; ohřát tunnet|tu, -un, -tua známý (všeobecně) Iämmityslait|e, täyt|tyä, -teen, -etta topné těleso -yn, -tyi, -tynyt zaplnit se loyly, -n, -ä pára (v sauně) uimahalli, -n, -a plavecký bazén, maaseu|tu, -dun, -tua venkov stadion m jel i: vaikka třeba; ačkoliv mimin tekee mieli chce se mi, mám chuť yhteydessä: nauli«. -n, -a hřebík GEN + yhteydessä spolu s, při nykyisin dnes, nyní yleensä zpravidla, obyčejně pesey|tyä, -dyn, -tyi, -tynyt umýt se /l /; tát -/'.iy ■ // í ' - .d-/* ■• 167 1 { C