_I 9. KAPPALE - YHDEKSÄS KAPPALE Tal vi litlvi on Suomessa pitkä vuodenaika. Se kestää marraskuusta huhtikuun puoliväliin. Tämän ajan maa on melkein jatkuvasti lumen peitossa. Keski-I I'ohjois-Suomessa lunta voi paikka paikoin olla kahdenkin metrin Viihvuinen kerros. Etelä-Suomessa on ilmaston muuttumisen takia lunta Uykyisin hyvin vähän. Talvella päivät ovat lyhyet ja harmaat. Valoisaa aikaa im pohjoisessa vain pari tuntia. Usein kuitenkin, varsinkin helmi-ja maa-lUkuussa, taivas on selkeä ja sininen, lumi on hohtavan valkoista ja aurin-yniiiinusut ja -laskut ovat todella henkeäsalpaavan kaunis näky. Suonii on talvella hiihtomaa. Suomalaiset hiihtävät mielellään ja yleensä Miomalaiset lapset osaavat hiihtää erinomaisesti jo viiden tai kuuden vuo-I' M iässä. Suomalaiset eivät harrasta yksinomaan maastohiihtoa vaan myös 109 HE laskettelua. Ja vallankin nuoret suosivat lumilautailua. Mäkihyppy on Suomessa myös suosittu urheilulaji. Talviurheilukeskukset ovat viikonlop-puisin täynnä väkeä. Laskettelukeskuksissa on myös välinevuokraamot, Hiihtämisen ohella monet luistelevat tai pelaavat jääkiekkoa. Innokkaat kalästajat poraavat jäähän reiän ja viettävät vapaapäivänsä pilkkiongella kovallakin pakkasella. 110 Koskustelu metron asemalla . Mm ja: Moi Petr! Mitä sinulle kuuluu? Onpa tänään kylmä. !'«■ 11: Hei Marja! Tänään on jo todella kylmä ilma. Tsekkiläinen sananlas- ku sanoo, että Pyhä Martti tulee valkoisella hevosella ja se on tänä vuonna melkein totta. Martin päivä oli yhdestoista marraskuuta. Miirja: Sisareni kertoi minulle juuri puhelimessa, että Suomessa on jo myös talvi. Lunta on jo yli puoli metriä. Pitävätkö tsekkiläiset hiih- tämisestä? Hiihdätkö sinä usein? IVlr: Tsekkiläiset hiihtävät hyvin paljon, mutta enemmän he pitävät las- kettelusta. Minä laskettelen talvella melkein joka viikonloppu. Mai ja: Missä Tsekinmaalla voi hiihtäa tai lasketella? Prahassahan ei lunta juuri ole. petr: Minä käyn yleensä Krkonosella. Siellä voi lasketella ja harrastaa myös maastohiihtoa. Marja: Mitä sellainen viikonloppu maksaa? Onko se kallista? Voiko sukset vuokrata? I'ctr: Kallista se on ja ei. Sukset voi kyllä vuokrata. Muuten yliopisto jär-jestää edulliset hiihtokurssit tammi- tai helmikuussa. Voit ilmoit-tautua yliopiston kurssille. Marja: Hyvä tietää. Ilmoittaudun varmasti. Hei, mun juna tuiee. Moi! FRASEOLOGIAA - UŽITEČNÉ VÝRAZY Z některých přídavných a podstatných jmen, kterými se vyjadřuje vlastnost, míra apod., se tvoří přídavná jména zvláštní koncovkou -nen. Pro vyjádření plného významu toto slovo vyžaduje vždy další slovo v GEN. GEN + pndavne jméno na -nen pitka dlouhý > pituinen metrin pituinen syvä hluboký > syvyinen puolen metrin syvyinen metr dlouhý půl metru hluboký 111 vahva silný > vahvuinen kahden metrin vahvuinen kerros lunta dvoumetrová vrstva sněhu korkea vysoký > korkuinen 50 m:n korkuinen torni 50 m vysoká věž ■ paino váha > painoinen 2 kg:n painoinen paketti f näkö podoba > näköinen e äitinsä näköinen dvoukilový balík podobný své matce Zájmenná adjektíva lze srovnávat s ukazovacími zájmeny tämä, tuo, se. tällainen púhe - tällaiset puheet tuollainen púhe - tuollaiset puheet sellainen púhe - sellaiset puheet takové řeči (jako tyto) takové řeči (jako tamty) takové řeči Na otázku kuinka kauan? jak dlouho? se odpovídá pouhým předmětovým pádem, tj. akuzativem nebo partitivem. Např. Kuinka kauan Suomessa on lunta? Jak dlouho je ve Finsku sníh? Koko talven. Celou zimu. Kuinka kauan olet Prahassa? Olen Prahassa viikon. En ole täällä edes viikkoa. Jak dlouho budeš v Praze? Budu v Praze týden. Nebudu tady ani týden. Mitä maksaa? Se ei maksa paljon. ALE: Minä maksan taskun. Příslovce na -n Kolik stojí? Nestojí to mnoho. Já zaplatím (účet). hohtavan valkoinen kauhean mukava zářivě bílý strašně příjemný 112 o llmansuunnat - Světové strany ľääilmansuunnat - Hlavní světové strany: pohjoinen Itä ľtelä lánsi sever východ jih západ pohjoisessa idässä etelässä lännessä Väli-ilmansuunnat - Vedlejší světové strany: koillinen kaakko lounas i node severovýchod jihovýchod jihozápad severozápad koillisessa kaakossa lounaassa luoteessa na severu na východě na jihu na západě na severovýchodě na jihovýchodě na jihozápadě na severozápadě KIELIOPPIA - MLUVNICKÁ CAST Astevaihtelu - Střídání kmenových souhlásek (celkový přehled) Astevaihtelu - Střídání kmenových souhlásek POZOR! Střídání se týká všech slovních druhů. Zdvojené souhlásky silný stupeň slabý stupeň kk k paikka - paikat místo nukkua - - nukun spát PP P kauppa - kaupat obchod oppia - opin učit se tt t hattu - hatut klobouk auttaa - autan pomáhat ### 113 Jednoduché souhlásky silný stupeň slabý stupeň k - P v t d reikä - reiät díra lukea - luen číst tapa - tavat způsob saapua - saavun přijet katu - kadut ulice tietää - tiedän vědět Kombinace souhlásek silný stupeň slabý stupeň nk ng kenka - kengät bota tunkea _ tungen jalat vecpat noha lk 1 jalka - alkaa alan začít rk r arka - arat plachý purkaa - puran bourat lke Ije jálki > jälke-ä - jaljet stopa kulkea - kuljen chodit rke rje sárki > särke-ä - sárjet plotice sárkeá — särjen rozbít hke hje'> lahje > lahkeet nohavice puhjeta > puhkeaa propuknout uku uvu suku - suvun rod yvy kyky - kyvyt schopnost lp lv halpa - halvat levný kelvata > kelpaa2) hodit se, stačit rp rv arpa - arvat los arpoa arvon losovat mp mm kampa - kammat hřeben kammata > kampaan3 ) česat ht hd lehti - lehdet list, noviny lahtea - lähden odejít nt nn hinta - hinnat cena antaa - annan dát 114 It 11 rt rr ilta puhaltaa virta kertoa illat puhallan virrat kerron vecer foukat proud vyprávět POZNÁMKA: I) hke - hje: typ lahje nohavice - Vkm lahkee- Kkm lahjet-. Tvar lahje (slabý stupeň -hje) se ve skloňování objevuje jen v NOM j.č. Totéž platí i pro sloveso. Např. tvar puhjeta puknout (slabý stupeň -hje) je jenom v infinitivu, jinde je silný Vkm puhkea- (puhkean, puhkeat, puhkeaa, puhkeamme, puhkeatte, puhkeavat). 2) Sloveso kelvata je infinitivní tvar ve slabém stupni; v ostatních tvarech se objevuje silný stupeň (Vkm kelpaa-: kelpaan, kelpaat, kelpaa, kelpaam-me, kelpaatte, kelpaavat). 3) Totéž platí pro typ slovesa kammata: Vkm kampaa-, silný stupeň se používá v časování pro všechny tvary. HARJOITUKSIA - CVIČENÍ 1. Vytvořte genitiv a partitiv podle vzoru. Pozor na střídání stupňů. VZOR: ranta břeh, pláž GEN rannan PART rantaa 1. koti domov 2. väki lid, dav 3. nukke panenka, loutka 4. sade déšť 5. tiede věda 6. aika čas 7. kunta obec 8. kaupunki město 9. peitto přikrývka 10. paikka místo 11. vesi voda 12. tunti hodina 13. puhelin telefon 14. kulta zlato 15. ukki dědeček 16. tutkinto zkouška 17. täti teta 18. onki udice 19. suku rod 20. hyppy skok 21. mäki kopec 22. serkku sestřenice, bratranec 23. äiti matka 24. lääke lék 25. loppu konec 26. alku začátek 27. anoppi tchyně 28. appi tchán 29. suosittu populární 30. hammas zub 31. jääkiekko hokej 32. reikä díra 33. innokas nadšený 34. vuosi rok 35. henki dech 36. näky podívaná 37. aurinko slunce 38. ikä věk 39. pappa dědeček 40. seta strýc 41. tšekki Čech, Češka 42. kuukausi měsíc 43. laukku taška 44. asunto byt 45. lehti lístek; časopis 46. kuppi šálek 47. maito mléko 48. keitto polévka 49. leipä chléb 50. kiltti hodný 115 2. Vytvořte 1. a 3. osobu j.č. podle vzoru. Pozor na střídání stupňů. VZOR: antaa dát l.os. j.č. annan 3.os.j.č. antaa 1. kertoa vyprávět 2. pitää mít rád 3. suorittaa udělat 4. hiihtää lyžovat 5. odottaa čekat 6. kirjoittaa psát 7. ottaa brát 8. soittaa zavolat 9. laittaa položit 10. viettää trávit 11. tuntea znát 12. tíetää vědět 13. lähettää posílat 14. lasketella sjezdovat (na lyžích) 15. aikoa hodlat 16. muuttaa stěhovat (se); změnit 17. ilmoittautuapnWdsiřje 18. nukkua spát 19. oppia učit se 20. jät-tää nechat 21. auttaa pomáhat 22. lukea číst 23. saapua p/yeí 24. tavata set-kat se 25. tunkea vecpaí 26. alkaa začínat 21. purkaa zrušit; párat 28. kulkea chodit 29. särkeä rozbít 30. puhjeta puknout 31. kelvata W/7 je 32. arpoa losovat 33. kammata čerař 34. lähteä odejít 35. puhaltaa foukat 36. leikkiä /irař (šij 37. vaikuttaa způsobit 38. kunnioittaa vážit si 39. kehittyä rozvý'eŕ se 40. ajatella mys/er 41. käyttääpoujivaí 42. esittää předvést 43. saattaa úřopro-vázet 44. joutua dostat se 45. todeta konstatovat 46. osoittaa poukázat 47. syntyä narodit se 48. näyttää «faŕzaŕ 49. tarkoittaa mmií; znamenat 50. esiintyä vyjfcy/ova/ se; vystupovat 3. Přeložte do finštiny. 1. Jak dlouho jsi tam byl? 2. Byl jsem tam dlouho, aspoň měsíc. 3. Byl jsem v Maďarsku čtyři týdny, celý srpen. 4. Jak dlouho budeš v Helsinkách? 5. Nebudu tam ani týden, pět dnů. 6. Jak dlouho trvá zima v Česku? 7. Netrvá dlouho, pár měsíců. 8. Zima trvá půl roku. 9. Mám na poště dvoukilový balík. 10. Ty jsi podobný svému otci. • ,■■. 4. Doplňte slovesa ve tvarech přítomného času. 1. Aaltosen perhe ....... (ASUA) Oulussa. 2. Qulu ....... (OLLA) Pohjois- Suomessa. 3. Se ....... (El OLLA) kovin suuri kaupunki, mutta se ....... (OLLA) moderní yliopistokaupunki. 4. Aaltoset.......(SANOA), että Oulu .......(OLLA) hyvä paikka asua. 5. Perheen isä.......(KÄYDÄ) tyôssä yli- opiston sairaalassa. 6. Usein hän ....... (KÄVELLÄ) tyôhôn, sillä hänellä .......(OLLA) lyhyt tyômatka. 7. Perheen äiti.......(AJAA) tyôhôn autolla. 8. Lapset....... (VOIDA) myôs kävellä kouluun. 9. Talvella Aaltoset....... (MATKUSTAA) usein Lappiin. 10. Siellä....... (OLLA) hyvät laskettelu- mäet ja hiihtokeskukset. 11. Koko perhe.......(PITÄÄ) hiihtämisestä. 116 5. Procvičujte pádové koncovky podle vzorů. Vzory střídejte. VZOR: talo - talosta taloon VZOR: poytä - pôydältä pôydälle I. maa 3. kaupunki 5. kauppa 7. 9. 1 I. 13. kirkko paikka tunti viikko 2. 4. 6. 8. 10. 12. 14. ton kivi katu tuoli A-'d&- asema äiti veli rvi SANASTOA - SLOVNÍ ZÁSOBA al ku, -un, -kna auringonlasku, -n, -a auringonnousu, -n, -a edulli|nen, -sen, -sta initeri cnemmän erinomaisesti harrastlaa, -an, -i henkeäsalpaava, -n hiihtämi|nen, -sen, hiih|tää, -dän, -ti hohtava, -n, -a huolimatta + ELA i|kä, -än, -kää ilmasto. -n, -a iiiii■ »K as. kadil, jatkuvasti jokai|nen, -sen, jokavuoti|nen. -seti, -sta järjestä|ä, -n, -i jää, -n, -tä jääkiek|ko, -on, kalastaja, -n, -a katsomo, -n, -a začátek západ slunce východ slunce výhodný nejvíce více výborně provozovat (jako koníček) -a úchvatný stä lyžování lyžovat zářící nehledě na věk podnebí ■asta nadšený neustále sta každý každoroční organizovat led ■koa hokej rybář hlediště (1 Lmiimii ' fllnnhn ' f kauan kest|ää. korkea, kova, -n aa, -i ■n, -a -a kuitenkin kurssi, -n, -a laskettelu, -n, -a loistava, -n, -a Itlistel la. -en, -i lumilautailu, -n, lyhy|t, -en, -ttä maastohiih|to, -don, -toa dlouho trvat vysoký tvrdý, silný jo^íť avšak, přece {,v> -ti fa H kurz Y, sJezd A»M*w snowboarding krátký béh na lyžích platit skoro .Ai^y^yu^l" jiný, další mimochodem maksaa: mitä maksaa? kolik stojí? maksa|a, -n melkein mnu -n, -ta muuten muuttumi|nen, -sen, -sta mäkihyplpy, -yn, -pyä niijky. -yn, -kyä iiäjkii, -on, -koä , ohella + GEN paikka paikoin paino, -n, -a změna skok na lyžích podívaná zrak; podoba spolu s místy, sem tam váha