Habseligkeiten on tär-kea sána, tunn ethan sen? Se tarkoittaa esi-merkiksi sitä aartei-den kokoelmaa, jon-ka pikkupoika kaivaa nähtäväksi taskurtsa pohjalta. Kimssuja ja kamssuja, herttaista pi kkuomai s uu tta. Tärkeä se on siksi, että Saksan kieli-neuvoston raati valitsi sen toissa vuonna 23 ooo:n ehdotuksen joukosta saksan kau-neimmaksi sanaksi. Ruotsissataasonviimevuosinaknnmat-tu sanat hamna, päätyä, ja sommarvind, ke-sätuuli. Rakkaus on voittanut Ranskassa (amour) ja Espanjassa [amor). Englannin kielen opiskelijatympäri maailmaaäänes-tivät viime vuonna eniten äitiä (mother). Nyt korvat lapioiksi, on aika kaivaa esiin suomen jalokivet. Mutta se ei ole helppoa. Suomi oli kieli, josta kirjailija, kieü-tieteilijä J. R. R. Tolkien omien sa-nojensa mukaan juopui kuin harvi-naislaatuisesta viinistä. Hän ah m i Kalevalaa alkukielellä ja kehitti saagojensa suurhaltiakielen juuri suomen pohjalta. Kuunnelkaapa vaikkapa sanaa süava. Keskellä sointuva 1 ja vokaaleissa a ja i kont-rastia, joka tuo pirteytta. Sanana samanta-painen kuin sulava ja süeä. Voisi sanoakau-niiksi. Mutta oi voi sen sisältöa - ainakin useimmille se edustaa nykyään inhottavaa, lihottavaa, rasvaista Iäskiä. On vaikea suh-tautua sanoihin vain siilä Tolkienin helli-mällä periaatteella, että tietyt äänneyhdis-teimät tuottavat esteettistä mieühyvää. Suomen kielen kuvaavuutta voi silti puo-lustaa: ennen silava on näyttänyt juuri nun kauniilta kuin mütä se kuuiostaakin. Puh-taan valkoista, pehmeääjaenergiapitoista, Kaikkein halutuinta ravintoa. ■ Missikisoissa menestyneitä. Ranskan, espanjan, ruotsin, englannin ja saksan kauneimpia sanoja yhdistää ainakin yk-si asiat alun a-äänne. Rakkaus taas on ollut Ismo Alangon rit-mittelystä lähtien suomen vi rail ine n ruma sana ja räikeästi ristiriidassa sisältönsä kanssa. Kuinka onkin nun onomatopoeet-tiselta kieleltämme lipsahtanut? Kieieltä, jossa on tallella runsaasti iuonnontlmiöi-den olemusta jäljitteleviä sanoja. Suoma-laisesta sumu kuulostaa sumulta, räjahdys fäjähdykseltä, mutta rakkaus... Ehkä kansallisromantikkoja lohduttaa, että rakkaus onkin todennäköisesti lainaa ; vähintään 1 500 vuoden takaa - kantager-maanista, josszfrakaz on tarkoittanut ah-netta tai himokasta. Lempi lienee alkupe-räisempi sana. Germaanilainaa on äitikin, muinoin on puhuttu pehmeämmin emäs-tätaiemosta. Suomalaisesta sumu kuulostaa sumulta, räjahdys räjähdykseltä, mutta rakkaus... Suomen kauneutta ulkomaalaisten korvissa selitetään us e in sen vokaa-livaltaisuudella - niitä on enemmän kuin konsonantteja, ja vielä enemmän kuin usein kauniiksi mainitussa ita-lian kielessä. Ja vokaaleilla voi maalata: suun takaosassa ääntyvät aja u ovat melan-kolisen tummia verrattuna häikäisevään i: hin. Jos i on valkoista, onko ö mustaa? On-ko e sinistä vai vihreää? Monikin tavallinen kielenkäyttäjäonjos-kus päivitellyt esimerkiksi kännykkä-uudis-sanan kökköyttä tai puolustanut sen kuvaavuutta, mutta kielentutkijat eivät nykyään juuri ota kantaa epätieteellisiin kauneus- Ehdota kauneinta! Juhlavuotensa kunniaksi Suomen Kuva-lehti jutistaa hakuun suomen kielen kauneimman sanan. Mitä tahansa sanaa voi ehdottaa. Lähetä oma ehdotuksesi ja sen perustelut 3.11. mennessä sähköpos-tiosoitteeseen sk.sana@kuvalehdet.fi tai kortilla/kirjeellä osoitteeseen Suomen Ku-valehti, Kaunein sana, Maistraatinportti 1, 00015 Kuvalehdet. Ehdotuksia voi lähettää myös internetin kautta osoitteessa www. suomenkuvalehti.fi. Voi tta jasan an valitsee ehdotusten joukosta 5K:n kokoama raati. ■ arvoi hin.Kielenhuoltajille ym m ä rrettä vyy s on kaunista. Sen síjaan kansallisessa aamunkoitossa 1800-luvuIla estetiikka puhutti kielimie-hiäjayliopistopiirejä. Ajateltiin, että jokin puhdas, alkuperäinen suomi oli kaunista jakaupunkienlainasanojavilisevä kieli ru-maa. Kalevalainen innostus merkitsi, että Uudenmaan murteita p ide trim huonoina ja savolai srnu rte ita kauniina. Turkulaisten naisten puhekieli oli poik-keuksellisen kammottavaa, ja Suomen kie-lioppinsa (1840) esipuheessa Kustaa Ren-vall antoi esimerkkien puhua puoiestaan: "OnksysterolIuvisitinpäälľTulhelsaman minun päällen. Se on farlit seilata tormiss y li haavin." OlennaisentaisikuitenkinsanoaRenval-Iin. aikaíainen J. V. Snellman: "Ihminen ei ílmaise sanoissaan vain ajatuksiansa, hän uskoo ja tuntee, tietääja tahtoo sanoissaan, haněn ajatuksensa, haněn koko järjellinen olemuksensa lükkuu ja elää kielessä," Olemus liikkeelie! Seuraavilla sivuilla vii-si suomalaista tarjoaa näkökulmia sanojen kauneuteen ja esitteiee omat ehdokkaansa kauneimmaksi sanaksi. SK Artikkelia varten on haastateltuprofessoreita Kaisa Häkkistäja Pirkko Nuolijärveä. ► amor T amour .----- -----JE hamna mother Habseligkeiten Lisää eri kielten kauneimmista sanoista www.suomenkuvalehti.fi 42/20061 Suomen Kuvalehti 35