"Siirtymävaihe sosialismista markkinatalouteen oli hyvin raskas."
Kuusinen? Hän taisi olla joku kommunisti", autonkuljet-taja Simeon Smirnoff sanoo kurvatessaan nelivetomaas-turillaan mahtavan betoni-patsaan ohi kohti Petroskoin keskustaa. Smirnoff ei tunne Otto Wille Kuusista, vaikka patsas seisoo kun-niapaikalla kaupungintalon edustalla Ää-nisjärven rannassa. Hän on muuttanut Pet-roskoihin Novgorodista, eikä siellä puhuttu Suomen kommunistisen puolueen perusta-jastaja Stalinin oikeasta kädestä, joka toimi Karjalan tasavallan presidenttinä ja haudat-tiin Kremlin muuriin muiden Neuvostoliiton suurmiesten rinnalle.
Kuusisen patsasta kutsutaan Petroskoissa kalavahdiksi, koska se tuijottaa kauas järven selälle ja vartioi, ettei kukaan laske verkko-jaan ilman lupaa.
Nykypetroskoilaisille Otto Wille Kuusinen on täysinyhdentekevä henkilö, sillä kaupun-ki vannoo saman kapitalismin nimiin kuin koko Venäjä. Esimerkiksi Oleg Šeremetjev on paljon Kuusista suurempi sankari. Hän
onvarakasliikemiesJokapyörittääKarjalas-sa monenlaisia tuottoisia bisneksiä.
Putinin linjoilla
Tapaan Šeremetjevin illansuussa Stroyin-vestles-yhtiön pääkonttorissa Petroskoin keskustassa. Šeremetjev haluaa kumota harhakäsitykset Karjalan takapajuisuudes-ta. Hänen mielestään Karjalaa on turha ver-rata Pietariin tai Baltian maihin, koska läh-tökohdat ovat nun toisenlaiset.
"Siirtymävaihe sosialismista markkinatalouteen oli täällä hyvin raskas. Mutta nyt ti-lanne on kohentumassa. Karj ala elää vahvaa talousbuumia", Šeremetjev sanoo.
Hänen yritysryppääseensäkuuluu kahdek-san yhtiötä - kiinteistöjä, hotelleja, ravinto-loita, matkatoimistoja kylpylä, jonka hän toi-voo kiinnostavan myös suomalaisia.
Šeremetjev on presidentu' Vladimir Putinin miehiä. Hän edustaa Karjalan paikallis-parlamentissa Putinia tukevaa valtapuoluet-ta,YhdistynyttäVenäjää,jokasai täällä viime vaaleissa noin kolmanneksen äänistä.
"Meillä on nyt tehokas lainsäädäntö ja jo-pa parempi verojärjestelmä kuin Suomessa.
■ Jääpuikot talojen räystäillä paljasta-vat, että suuri osa lämmöstä menee harakoille heikon eristyksen vuoksi.
Harmaa talous on saatu kuriin, sillä kenen-kään ei kannata enää kiertää veroja", hän väittää.
Karjalan talous lepää perinteisesti met-säteollisuuden varassa, mutta Šeremetjev vannoo matkailun mahdollisuuksun. Hän uskoo, että Karjalan luonto ja nähtävyydet kiinnostavat myös suomalaisia, kunhan hotelík ja liikenneyhteydet saadaan tarpeeksi hyvälle tasolle.
"Karjalassa on paljon nähtävää, kuten Kižin museosaari, Valamon luostari, Mart-sialnijen kylpylä ja Kivazin putoukset."
"Karjalaonokei"
Kävelykierros Petroskoin keskustassa vahvis-taa, ettei Šeremetjev puhu palturia. Kaupunki elää nousukautta, se on selvästi siistimmäs-sä kunnossa kuin vaikkapa Viipuri. Taloja on kunnostettu, ja Leninin valtakadun ravinto-lat ovat täynnä hyvinvoivan oloisia ihmisiä. "Petroskoi on okei", vakuuttaa kolmi- ►
32      SUOMEN KUVALEHTI | 48/2006
■ Vladimir, Jevgeni ja Aleksandr keskustelevat Leninin valtakadun baarissa Karjalan tulevaisuudesta.
kymppinen Oleg Vološnik nauttiessaan il-tapalaa meriaiheisessa Kivaz-ravintolassa.
Vološnik muutti Petroskoihin Ukrainasta työn perässä, hän on Itämerellä liikennöivän venäläisen varustamon palveluksessa. Hän viihtyy vuosi vuodelta paremmin, sillävahva talouskehitys on avannut uusia näköaloja.
"Karjalaan on tullut Ikeaja muita ulkomai-siayhtiöitä. Ne ovat tuoneet rahaaja työtä", hän sanoo.
"Vielä viime vuosikymmenellä kaikki ha-lusivat lähteä täältä Pietariin tai Moskovaan, mutta nyt sähen ei ole enää tarvetta."
Myös parikymppiset kaverukset Jevgenija Vladimir vaikuttavat tyytyväisütä. He istuvat iltaa Leninin valtakadulla kahvilassa, jonka ikkunassa on suurijohn Lennonin valokuva. Seiniä koristavat Neuvostoliiton takavuosien jalkapallo- ja jääkiekkomaajoukkueet sekä Leonid Brežnevin nuoruuden kuva.
Vladimir kertoo työskentelevänsä japani-laisessa sushi-ravintolassa. Hän uskoo, että matkailu synnyttää Karjalaan lähivuosina paljon uusia työpaikkoja.
"On mukavaa, että täällä käy entistä enem-män turisteja. He ovatyleensä hyvinystäväl-lisiä. Myös me haluamme positiivista mieltä kaikille", hän vakuuttaa.
Viereisessä pöydässä istuva vanhempi her-rasmies kuuntelee nuorukaisten puheita. HänesittäytyyAleksandriksijaliittyykeskus-teluun.HänonkotoisinPietarissajavainväli-aikaisesti Petroskoissa projektihommissa.
"Ölen samaa mieltä", Aleksandr sanoo. "Karjala kehittyy askel askeleelta, tänne tu-lee koko ajan uusia yrityksiä. Karjala nousee pian eurooppalaiselle tasolle!"
Ja uusia yrityksiä myös tarvitaan, sillä pe-rinteinen teollisuus voi huonosti. Petroskoin karjalainen nimi tarkoittaa Pietarin tehdas-ta, joka valmisti aikoinaan tykkejä ja kiväärei-
tä. Nyt tehtaalla tehdään traktoreita, mutta ne ovat vanhanaikaisia, eivätkä käy kaupak-si maailmalla.
"Räkänokallakin on kännykkä"
Petroskoi on Karjalan ainoa yliopistokau-punki ja merkittävin kulttuurikeskus. Kau-punki liitettiin jatkosodan alussa lähes kolmeksi vuodeksi Suomeen ja ristittiin Ää-nislinnaksi. Sodan jälkeen siitä tuli taas ve-näläinen Petrozavodsk, j onne virtasi väkeä kaikkialta Neuvostoliitosta.
Petroskoin kaduilla näkee silti edelleeri joitain suomenkielisiä kylttejä, kuten "Ruo-katavaraa" ja "Apteekki". Muutaman tuhan-nen ihmisen suomalaisyhteisö on pystynyt säilyttämään kielensäja kulttuurinsa.
Leninin valtakadulta risteävällä Gertsenal-la eli Hertseninkadulla asuva Mullosen per-he puhuu kotioloissa edelleen suomea. Kol-men huoneen ja keittiön kerrostaloasunto on hieman ahdas, sillä talouteen kuulu kolmé sukupolvea: isovanhemmat Juho ja Anna-Maria, heidän tyttärensä Irma sekä tämän poikaToni, 14. Isovanhemmat ovat eläkkeel-lä, Irma työskentelee tutkimusjohtajana Ve-näjän tiedeakatemiassa.
Mullosten mukaan 1990-luku oli Karja-lassa synkkää aikaa. Suuri osa väestöstä jäi työttömäksi, kun sosialismin rakenteita pu-rettiin. Hinnat kohosivat, eikä palkkoja mak-settu ajoissa.
"Elämä tuntui epävarmalta sen jälkeen kun Toni syntyi. Olin todella huolissani, täältä ei saanut aina edes ruokaa", Irma Mullo-nen muistelee.
Mutta nyt tilanne on paljon parempi.
"Kaupoissa on ruokaa, palkat ovat kohon-neet ja ne myös maksetaan ajallaan. Karja-lassa on nykyisin varsin toiveikas ilmapiiri", Irma Mullonen sanoo.
"Jajokaisella räkänokallakin on oma kännykkä", hänen äitinsä lisää ja viittaa tietoko-neen ääressä istuvan Tonin suuntaan.
Juho ja Anna-Maria Mullonen ovat koke-
"Kaupoissa on ruokaa
neet kovia historian pyörteissä, kuten heidän ikäpolvensa inkeriläisväestö yleensäkin.
Juho Mullonen on kotoisin Hatsinasta Inkerinmaalta. Kaupunki tyhjennettiin sak-salaisten hyökätessä 1943. Juho siirrettiin Hangon kautta Keuruun karanteenileirille ja sieltä Suolahteen. Lopulta hänet komen-nettiin Viipuriin, josta hän päätyi Novgoro-din kautta Petroskoihin.
Mulloset menivät naimisiin 1955. Muut-to Suomeen ei ole kiinnostanut missään vai-heessa, sillä Petroskoista on tullut heidän kotinsa. Tytär Irma sanoo tosin pohtineen-sa asiaa hetken 1990-luvussa, kun inkeriläis-ten muuttoaalto alkoi.
"Tulin kuitenkin siihen tulokseen, että mi-nun on parempi pysyä täällä. Suomessa oli-
34      SUOMEN KUVALEHTI | 48/2006

lalkat ovát kohonneet ja ne myös maksetaan ajallaan."
sin aina jonkinlainen ryssä. Enkä saisi siel-tä ikinäyhtä hyvää työpaikkaa kuin täältä", hän sanoo.
Kostamus ja Kontupohja
Hertseninkadulta on kilometrin kävelymat-ka Karjalan parlamenttiin, joka määrittää suuntaviivat tasavallan kehitykselle. Parlamentin puhemies Nikolai Levin kehaisee, et-tä Karjalan talous kasvaa tällä hetkellä hurjaa yhdeksän prosentin vuosivauhtia eli selvästi nopeammin kuin Venäjällä keskimäärin.
"Karjalan teollisuustuotanto on kasva-nut neljän viime vuoden ajan keskimäärin 35 prosenttia vuodessa. Me elämme hyvin dynaamisen kasvun vaihetta. Karjalalla on edessään loistava tulevaisuus!"
Levin edustaa liikemies Šeremetjevin ta-voin Putinin Yhdistynyttä Venäjää. Hän ko-rostaa, että talouskasvu on ollut viime vuo-sina vahvaa myös suomalaisten aikoinaan rakentamassa Kostamuksessa sekä Kontu-pohjassa, joka nousi syksyllä kansainväliseen julkisuuteen verisen rotukahakan takia.
Karjala joutuu kuitenkin ponnistamaan jaloilleen vaikeasta tilanteesta. Alue kuului neuvostoaikoina paperiteollisuuden keskuk-siin, mutta Neuvostoliiton hajottua siitä túli Venäjän unohdettua periferiaa. Metsäte-ollisuuden kilpailuasema heikkeni pitkien kuljetusmatkojen takia. Myös kaivos-ja ko-nepajateollisuus kärsivät investointien puut-teesta.
Vaikea ilmasto aiheuttaa ylimääräisiä on-
gelmia, sillä energiasta on pulaa etenkin tal-visin. Ja osa lämmöstä menee edelleen ha-rakoille, sillä vanhat rakennukset ovat usein huonosti tiivistettyjä.
Levinin mukaan Karjalan ongelmia ym-märretään nykyisin varsin hyvin Moskovas-sa. Se näkyy myös siinä, että tasavallan bud-jetti on kaksinkertaistunut neljässä vuodessa 14,8 miljardiin ruplaan eli noin 435 miljoo-naan euroon.
Rahoilla on peruskorjattu sairaaloita ja kouluja sekä parannettu tie-ja sähköverk-koa. Samalla onyritetty varmistaa, ettei läm-mitysjärjestelmä romahda, kuten talvella 2003,jolloin Karjala jäätyi ja ihmisiäjoudut-tiin siirtämään hätämajoitukseen.
"Olemme todella panostaneet tähän ►
48/2006 I SUOMEN KUVALEHTI      35

asiaan. Viime talvena meillä ei ollut enää minkäänlaisia vaikeuksia", Levin sanoo.
Hän toivoo, että Karjalaan saataisiin lisää ulkomaisia investointeja. Niitä tarvitaan myös metsäteollisuuteen. Karjalan kannal-ta on huono asia, että suuri osa puusta myy-dään nyt Suomeen jalostamattomana tukki-puuna.
Maaseudullajuopotellaan
Silti Karjalassa on edelleen pahoja sosiaalisia ongelmia. Sen huomaa parhaiten kasvukes-kusten ulkopuolella, Sortavalassa ja Vienan Karjalassa sekä maaseudulla, jossa eletään monin paikoin vielä kurjemmin kuin 1990-luvulla. Kylät autioituvat, kun työttömyys ajaa nuoret kasvukeskuksiin.
Muttajonkinlainen toiveikkuus on herää-mässä maaseudullakin. Esimerkiksi Petros-koin länsipuolisiin karjalaiskyliin nousee koko ajan uutta omakotiasutusta.
■ "Kalavahti" Otto Wille Kuusinen katsoo tarkkana Äänisen selälle.
Eläkkeellä oleva hammaslääkäri Olga Volkova elää miehensä Nikolai Volkovin ja poi-kansa Dmitrin kanssa uudessa punaisessa puutalossa Jessoilan kylässä Säämäjärven rannassa. Hän kertoo asuneensa täällä koko ikänsä, lähes 60 vuotta.
"Elämä on muuttunut paljon helpommak-si, kun saimme uuden talon valmiiksi kuusi vuotta sitten", Volkova sanoo.
Hän muistuttaa samaan hengenvetoon, että kylällä riittää ongelmia. Säämäjärven kalakanta on ehtynyt, eikä nuorille miehille tahdo löytyä töitä.
"Niillä menee hyvin, joilla on työpaikka. Mutta työttömät miehet juopottelevat ihan samalla tavalla kuin ennenkin." SK
36       SUOMEN KUVALEHTI | 48/2006
D-A
"Kontupohjasta otetaan opiksi"
Kuvernööri Sergei Katanandov lupaa, että Kontu pohjan viime syksyiset rotumeliakat tutkitaan huolella.
Karjalan tasavalta
► asukkaita 716 000
► pääkaupunki Petroskoi (Petrozavodsk), asukkaita 265 000
► muut kasvukeskukset: Kontupohja ja Kostamus
► virallinen työttömyys 2,9 %
► 73 % venäläisiä, 11 % karjalaisia, 7 % valkovenäläisiä, 3,6 % ukrainalaisia, 2,3 % suomalaisia
► pinta-ala 172 400 km2 (Suomi 338 000 km2)
► Sergei Katanandov, 51, on johtanut Karjalan tasavaltaa kah-deksan vuotta, ja viime aikojen myönteinen kehitys on luettu paljolti hänen ansiokseen. Katanandov koros-taa kuitenkin, että paljon työtä on vielä edessä.
"Talous on kasvanut kovaa vauhtia jo kuusi vuotta, mutta se ei ole riittänyt ratkaisemaan sosiaalisia ongelmia. Monet ihmiset ovat edelleen hyvin köyhiä. Sen vuoksi etsimme avuksemme uusia yhteis-työkumppaneita", hän sanoo työhuonees-saan Karjalan hallitustalossa.
Katanandovin hallitus on laatinut vuoteen 2012 ulottuvan kehityssuunnitel-man, jonka toteutuminen edellyttää 10-12 prosentin vuotuista talouskasvua.
"Yritämme kohottaa metsäteollisuuden jalostusastetta. Kontupohjan paperi-tehdasta uudistetaan ja tänne on tullut myös joitakin uusia yrityksiä. Yritämme kehittää myös rakennusteollisuutta, kai-vostoimintaa ja matkailua", Katanandov luettelee.
Katanandov on tyytyväinen, koska Karjala on saanut viime vuosina yhä enemmän ulkomaisia investointeja. Ikea on löytänyt Kostamukseen, ja Stora Enso on rakentanut sahan Pitkärantaan. Hän toivoo, että vastaavia hankkeita syntyisi myös muille paikkakunnille.
"Olemme käyneet joitakin keskuste-luja myös UPM-Kymmenen kanssa", hän paljastaa.
Kontupohjan opetukset
Kuvernööri Katanandov on valtapuolue Yhdistyneen Venäjän miehiä. Hän joutui syksyllä pahasti tulilinjalle Kontupohjassa puhjenneiden rotumellakoiden jälkeen.
Mellakat saivat alkunsa kahden venäläismiehen murhaan johtaneesta kapakkatappelusta ja paisuivat nopeasti Kontupohjan venäläisväestön ja Kaukasukselta tulleiden siirtolaisten väliseksi konfliktiksi.
Presidentti Vladimir Putin arvosteli Ka-tanandovia voimakkaasti, koska hän lähti kriisin jälkeen kaikessa rauhassa lomalle Portugaliin. Katanandov pyysi anteeksi ja säilytti paikkansa.
Katanandovin mukaan Kontupohjan tilanne on nyt rauhoittunut. "Tapahtu-mista on tehty tarkat tutkimukset. Ne on saatu päätökseen ja oikeudenkäynti on alkamassa", hän sanoo.
Katanandov näkee Kontupohjan räjäh-dyksen taustalla monia syitä. Rikollisten välinen yhteenotto johti kansallisuuskiis-toihin, ja tilanne karkasi käsistä miliisin välinpitämättömyyden takia.
Hänen mielestään miliisin olisi pitänyt tyrehdyttää tappelu alkuunsa, mutta se tyytyi seuraamaan tilannetta vierestä.
"Kontupohjan miliisin päällikkö on saanut potkut, samoin syyttäjä, turvallisuus-palvelun päällikkö sekä kaksi Karjalan hallituksen ministeria. Myös Kontupohjan kaupunginjohtaja on eronnut", Katanandov kertoo.
Hänen mukaansa mellakoita lietsottiin ulkoa. Kontupohjassa oli Moskovasta ja Pietarista tulleita nationalististen ääriliik-keiden edustajia, jotka villitsivät ihmisiä hyökkäämään Kaukasukselta muuttaneita siirtolaisia vastaan.
"17 tšetšeeniperhettä pakeni sen jälkeen Kontupohjasta. 16 perhettä on nyt palannut takaisin. Yhden perheen kohtalosta emme tiedä mitään, ehkä he palasivat Tšetšeniaan." ■
48/2006 I SUOMEN KUVALEHTI       37