Moni maa kiirehtii jo kolmansia rokoteannoksia, mutta ei Suomi – Nykyiset rokotteet eivät pysty täydellisesti estämään viruksen leviämistä, myöntää THL:n Nohynek. Koronavirus kiertää Suomen väestön läpi, vaikka epidemiasta on tullut rokottamattomien epidemia. Tehohoitoon joutumisen riski on rokottamattomalla nyt 33-kertainen verrattuna kahdesti rokotettuun. Pian aiotaan keskustella kolmansien annosten antamisesta alle 60-vuotiaille. Toni Lehtinen HS 16.11. 18:38 | Päivitetty 16.11. 19:31 SUOMI saavutti viime viikolla 80 prosentin rokotekattavuuden kahden koronavirusrokotteen saaneissa yli 12-vuotiaissa. Samalla koronatilanne on pahentunut, sillä tartuntojen määrä ja sairaalahoidon tarve ovat kasvaneet. Miksi epidemian tilanne heikkenee, vaikka rokotekattavuus on tavoitetasolla? Valitsiko Suomi väärän tien, kun täällä on luotettu kahden rokotteen riittävään tehoon ja tavoiteltu kahden annoksen mahdollisimman suurta kattavuutta useiden maiden kiirehtiessä jo kolmansien rokoteannosten antamista? ROKOTETUTKIMUSKESKUKSEN johtaja Mika Rämet pitää Suomen strategiaa pääosin hyvänä. Suomessa annetaan nyt kolmansia rokoteannoksia muun muassa riskiryhmille ja 60 vuotta täyttäneille. Kolmas rokote annetaan aikaisintaan puoli vuotta toisen rokotteen jälkeen. ”Suomessa lähdettiin aika aikaisessa vaiheessa liikkeelle kolmansissa annoksissa. Se tiedetään, että rokotteen suojateho hiipuu toisen annoksen jälkeen jonkin verran, mutta kuuden kuukauden jälkeen teho on vielä ihan hyvä”, Rämet sanoo. TERVEYDEN ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan kahden rokotteen teho vakavaa koronatautia vastaan on työikäisillä erinomainen kuuden kuukauden jälkeen. Ikääntyneillä ja riskiryhmiin kuuluvilla teho heikkenee enemmän kuin työikäisillä. Pelkkää tartuntaa vastaan kahden rokotteen teho heikkenee nopeammin kuin vakavaa tautia vastaan. ”En näe rokotusstrategiassa ongelmaa. Mielestäni iso ongelma on siinä, että meillä on vielä huolestuttavan heikko ensimmäisten rokoteannosten kattavuus. Melkein 14 prosenttia yli 12-vuotiaista ei ole ottanut edes ensimmäistä rokoteannosta”, Rämet sanoo. YLILÄÄKÄRI Hanna Nohynek THL:stä korostaa, että kansallisen rokotusstrategian tavoitteena on estää vakavaa koronatautia, kuolemia ja elinvuosien menetystä. Samalla pyritään ylläpitämään terveydenhuollon kantokykyä. Kaksi koronarokoteannosta suojaa tutkimusten mukaan erittäin hyvin vakavalta koronataudilta ja kuolemalta sekä kohtalaisen hyvin tartunnalta ja tartuttamiselta. ”Rokotesuoja heikkenee jonkin verran koronatartuntaa vastaan 3–6 kuukauden aikana. Vaikka rokotesuoja heikkenee, myös iäkkäillä ja riskiryhmillä on kuuden kuukauden jälkeen kohtuullisen hyvä suoja vakavaa tautia vastaan”, Nohynek kertoo. JULKISUUDESSA on puhuttu, että epidemia on nyt muuttunut rokottamattomien epidemiaksi. Tilastojen mukaan tämä pitää paikkansa, sillä syyskuussa sairaalahoitoon joutuneista 74 prosenttia oli rokottamattomia. Vuodeosastohoitoon joutumisen riski on nyt Suomessa 19-kertainen rokottamattomalla verrattuna kahdesti rokotettuun. Tehohoitoon joutumisen riski taas on 33-kertainen rokottamattomalla verrattuna kahdesti rokotettuun. THL:n laskelmat perustuvat elokuun alusta lokakuun loppuun mennessä analysoituihin ikävakioituihin rekisteritietoihin. (lähde: Moni maa kiirehtii jo kolmansia rokoteannoksia, mutta ei Suomi – Nykyiset rokotteet eivät pysty täydellisesti estämään viruksen leviämistä, myöntää THL:n Nohynek - Kotimaa | HS.fi)